Lukijoiden kysymyksiä
Lukijoiden kysymyksiä
Onko väärin pelata uhkapeliä, jos pelataan vain pienistä summista?
Jumalan sana ei käsittele uhkapelien pelaamista yksityiskohtaisesti, mutta siinä sanotaan tarpeeksi käsittääksemme, että kaikenlainen uhkapelien pelaaminen on ristiriidassa Raamatun periaatteiden kanssa. * On laajalti tunnustettua, että rahapelit esimerkiksi kasvattavat ahneutta. Jo tämä on harkitsemisen arvoista kristityille, sillä Raamatussa sanotaan, etteivät ahneet peri Jumalan valtakuntaa, ja ahneus luokitellaan siinä epäjumalanpalvelukseksi (1. Korinttilaisille 6:9, 10; Kolossalaisille 3:5).
Rahapelit kasvattavat myös itsekeskeisyyttä ja epätervettä kilpailuhenkeä, voimakasta halua voittaa. Apostoli Paavali varoitti tällaisesta kirjoittaessaan: ”Älkäämme tulko itsekeskeisiksi, niin että herätämme kilpailuhenkeä toisissamme, kadehdimme toisiamme.” (Galatalaisille 5:26.) Lisäksi rahapelit ruokkivat joissakuissa taikauskoista luottamusta hyvään onneen. Pelaajat noudattavat kaikenlaisia taikauskoisia tapoja, joilla he toivovat voivansa vaikuttaa onneensa. He tuovat mieleen ne uskottomat israelilaiset, jotka kattoivat ”pöydän onnenjumalalle ja – – [antoivat] täyden annoksen sekoitettua viiniä kohtalonjumalalle” (Jesaja 65:11).
Jotkut saattavat ajatella, että pienten rahapanosten asettaminen pelattaessa leppoisaa kortti- tai lautapeliä sukulaisten tai läheisten ystävien kesken on pelkkää harmitonta huvia. Ihminen, joka pelaa pienillä rahapanoksilla, ei kenties pidä itseään ahneena, itsekeskeisenä, kilpailuhenkisenä tai taikauskoisena. Mutta millainen vaikutus uhkapelillä voi olla niihin, joiden kanssa hän pelaa? Monet himopelaajat ovat aloittaneet asettamalla pieniä panoksia ”huvin vuoksi”. (Luukas 16:10.) Viattomalta näyttävä ajanviete on osoittautunut heidän tapauksessaan hyvin tuhoisaksi.
Tämä pitää paikkansa erityisesti lapsista. Monista lapsista on ollut jännittävää voittaa pienellä panoksella, ja he ovat innostuneet pelaamaan suuremmista summista (1. Timoteukselle 6:10). Eräs himopelaajia auttava yhdistys (Arizona Council on Compulsive Gambling) julkaisi Yhdysvalloissa pitkän aikavälin tutkimuksen, joka vahvistaa, että monet himopelaajat ovat aloittaneet nuorella iällä ”asettamalla pieniä panoksia urheilutulosten puolesta tai pelatessaan korttia ystävien tai sukulaisten kanssa”. Eräässä toisessa raportissa sanotaan, että ”lapset aloittavat uhkapelien pelaamisen kotona, tavallisesti pelatessaan korttipelejä sukulaisten ja ystävien kanssa”. Raportissa jatketaan, että ”30 prosenttia lapsista, jotka pelasivat uhkapelejä, alkoivat pelata ennen kuin he täyttivät 11 vuotta”. Monet teini-ikäiset uhkapelurit rahoittavat riippuvuutensa tekemällä rikoksia tai harjoittamalla moraalittomuutta, kertoo yksi tutkimus (Why Do People Gamble Too Much—Pathological and Problem Gambling). Tavalla, joka on aluksi saattanut tuntua harmittomalta, on ollut todella murheelliset seuraukset.
Kun kerran elämme maailmassa, jossa on jo enemmän kuin riittämiin ansoja ja houkutuksia, niin miksi asettuisimme alttiiksi vielä yhdelle vaaralle? (Sananlaskut 27:12.) Uhkapelien pelaaminen – olipa läsnä lapsia tai ei ja pelattiinpa pienillä tai suurilla panoksilla – vaarantaa hengellisyytemme, ja sitä tulee karttaa. Kristittyjen, jotka harrastavat mielellään lauta- tai korttipelejä, olisi viisainta ainoastaan kirjata tulokset paperille tai pelata vain huvin vuoksi pitämättä kirjaa lainkaan. Viisaat kristityt, jotka ovat kiinnostuneita omasta hengellisyydestään samoin kuin ystäviensä ja sukulaistensa hengellisyydestä, eivät pelaa uhkapelejä – eivät edes pienillä rahapanoksilla.
[Alaviite]
^ kpl 3 Otavan Suuren Ensyklopedian mukaan ”uhkapeliksi sanotaan peliä, jossa pelaaja ottaa vapaaehtoisen riskin asettamalla panoksensa tietyn pelituloksen puolesta. – – Uhkapelissä on siten aina kysymys vedonlyönnistä, ja vedonlyönnin kohteina on perinteisesti käytetty – – [muun muassa] erilaisia kilpaurheilulajeja.” Uhkapeleiksi määritellään myös esimerkiksi lotto sekä jotkin kortti- ja noppapelit.