Saata sydämesi pelkäämään Jehovaa

”Kunpa he vain saattaisivat sydämensä pelkäämään minua ja pitämään aina kaikki käskyni.” (5. MOOSEKSEN KIRJA 5:29)

1. Mistä voimme tietää varmasti, että ihmiset tulevat vielä joskus elämään vapaina pelosta?

PELKO on ahdistanut ihmiskuntaa satojen vuosien ajan. Nälän, sairauksien, rikollisuuden ja sodan pelko herättää miljoonissa ihmisissä jatkuvasti levottomuutta. Tämän vuoksi ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen johdannossa ilmaistaan halu luoda maailma, jossa kaikki ihmiset voivat elää vapaina pelosta. * Onneksi itse Jumala vakuuttaa, että sellainen maailma tulee – vaikkakaan ei ihmisten ponnistelujen ansiosta. Jehova lupaa profeettansa Miikan välityksellä, että hänen uudessa vanhurskaassa maailmassaan ’kukaan ei saata hänen palvelijoitaan vapisemaan’ (Miika 4:4).

2. a) Miten Raamattu kehottaa meitä pelkäämään Jumalaa? b) Mitä kysymyksiä voi herätä, kun ajattelemme velvollisuuttamme pelätä Jumalaa?

² Toisaalta pelko voi vaikuttaa myönteisestikin. Jumalan palvelijoita kehotetaan Raamatussa toistuvasti pelkäämään Jehovaa. Mooses sanoi israelilaisille: ”Jehovaa, Jumalaasi, sinun tulee pelätä ja häntä sinun tulee palvella.” (5. Mooseksen kirja 6:13.) Satoja vuosia myöhemmin Salomo kirjoitti: ”Pelkää tosi Jumalaa ja pidä hänen käskynsä. Tämä on näet ihmisen koko velvollisuus.” (Saarnaaja 12:13.) Samalla tavoin me tehdessämme todistustyötämme enkelien valvonnassa kehotamme kaikkia ihmisiä ’pelkäämään Jumalaa ja antamaan hänelle kunnian’ (Ilmestys 14:6, 7). Jehovan pelon lisäksi kristityillä täytyy olla kokosydäminen rakkaus häntä kohtaan (Matteus 22:37, 38). Miten voimme rakastaa Jumalaa ja samaan aikaan pelätä häntä? Miksi on tarpeellista pelätä rakastavaa Jumalaa? Mitä hyötyä meille on jumalanpelon kehittämisestä? Voidaksemme vastata näihin kysymyksiin meidän täytyy ensin ymmärtää, mitä jumalanpelko merkitsee ja miten tällainen pelko on olennainen osa suhdettamme Jehovaan.

Kunnioittava pelko, syvä kunnioitus ja pelko

3. Mitä Jumalan pelkääminen merkitsee?

³ Kristittyjen pitäisi tuntea pelkoa Jumalaa, Tekijäänsä, kohtaan. Yhden määritelmän mukaan tässä on kyse ”kunnioittavasta pelosta, syvästä kunnioituksesta Luojaa kohtaan ja terveestä kauhusta sitä kohtaan, ettei miellyttäisi häntä”. Jumalan pelkääminen vaikuttaa näin ollen kahteen elämämme tärkeään piirteeseen: asenteeseemme Jumalaa kohtaan ja asenteeseemme sellaista käytöstä kohtaan, jota hän vihaa. Molemmat piirteet ovat selvästikin ratkaisevan tärkeitä ja ansaitsevat huolellisen tarkastelun. Vinen Uuden testamentin sanoja selittävässä sanakirjassa mainitaan, että tämä kunnioittava pelko on kristittyjen ohjaava vaikutin elämässä, sekä hengellisissä että moraalisissa asioissa (Expository Dictionary of New Testament Words).

4. Miten voimme kehittää kunnioittavan pelon ja syvän kunnioituksen tunteita Luojaamme kohtaan?

⁴ Miten voimme kehittää kunnioittavaa pelkoa ja syvää kunnioitusta Luojaamme kohtaan? Me tunnemme kunnioittavaa, ihailevaa pelkoa nähdessämme kauniin maiseman, vaikuttavan vesiputouksen tai silmiä hivelevän auringonlaskun. Tämä tunne vahvistuu, kun näemme uskon silmin Jumalan käden jäljen tällaisissa luomisteoissa. Lisäksi tajuamme  kuningas Daavidin tavoin oman merkityksettömyytemme verrattuna Jehovan kunnioittavaa pelkoa herättävään luomakuntaan. ”Kun näen taivaasi, sormiesi teot, kuun ja tähdet, jotka olet valmistanut, niin mikä on kuolevainen ihminen, että sinä pidät hänet mielessäsi?” (Psalmit 8:3, 4.) Tämä kunnioittava pelko johtaa syvään kunnioitukseen, joka saa meidät kiittämään ja ylistämään Jehovaa kaikesta, mitä hän tekee hyväksemme. Daavid kirjoitti lisäksi: ”Minä kiitän sinua siksi, että minut on tehty pelottavan ihmeellisesti. Sinun tekosi ovat ihmeelliset, kuten sieluni varsin hyvin tietää.” (Psalmit 139:14.)

5. Miksi meidän pitäisi pelätä Jehovaa, ja mikä on meille tästä hyvä esimerkki?

⁵ Nämä tunteet synnyttävät terveen ja kunnioittavan pelon Jumalan Luojana osoittamaa voimaa kohtaan ja sitä valtaa kohtaan, joka hänellä on kaikkeuden laillisena Hallitsijana. Apostoli Johanneksen näkemässä näyssä ”ne, jotka selviytyvät voittoisina pedosta ja sen kuvasta” – Kristuksen voidellut seuraajat taivaallisessa asemassaan – julistavat: ”Suuret ja ihmeelliset ovat sinun tekosi, Jehova Jumala, Kaikkivaltias. Vanhurskaat ja todet ovat sinun tiesi, ikuisuuden Kuningas. Kuka ei tosiaankaan pelkäisi sinua, Jehova, ja kirkastaisi sinun nimeäsi?” (Ilmestys 15:2–4.) Nämä voidellut, jotka hallitsevat Kristuksen kanssa taivaallisessa Valtakunnassa, tuntevat syvää kunnioitusta Jumalan majesteettiutta kohtaan. Se synnyttää heissä Jumalan pelkoa, joka saa heidät kunnioittamaan Häntä Ylimpänä Vallanpitäjänä. Kun ajattelemme kaikkia Jehovan aikaansaannoksia ja sitä vanhurskasta tapaa, jolla hän hallitsee kaikkeutta, niin eikö meillä olekin runsaasti syitä pelätä häntä? (Psalmit 2:11; Jeremia 10:7.)

6. Miksi meillä pitäisi olla terve kauhu sitä kohtaan, ettemme miellyttäisi Jehovaa?

⁶ Kunnioittavan pelon ja syvän kunnioituksen lisäksi Jumalan pelkäämiseen täytyy kuitenkin sisältyä myös tervettä kauhua sitä kohtaan, ettemme miellyttäisi häntä tai että olisimme tottelemattomia hänelle. Miksi on näin? Koska vaikka Jehova on ”hidas vihastumaan ja runsas rakkaudellisessa huomaavaisuudessa”, meidän täytyy muistaa, että hän ”ei suinkaan vapauta rangaistuksesta” (2. Mooseksen kirja 34:6, 7).  Vaikka Jehova on rakkaudellinen ja armollinen, hän ei suvaitse epävanhurskautta eikä tahallista väärintekoa (Psalmit 5:4, 5; Habakuk 1:13). Ne jotka harjoittavat tahallaan ja katumatta sitä, mikä on pahaa Jehovan silmissä, ja asettuvat vastustamaan häntä, eivät voi tehdä niin rangaistuksetta. Kuten apostoli Paavali sanoi, ”on pelottavaa joutua elävän Jumalan käsiin”. Terve kauhu tällaiseen tilanteeseen joutumista kohtaan on loppujen lopuksi meille suoja. (Heprealaisille 10:31.)

”Hänessä teidän tulee pysyä kiinni”

7. Mitä syitä meillä on luottaa Jehovan pelastusvoimaan?

⁷ Jumalan kunnioittava pelkääminen ja hänen pelkoa herättävän voimansa tajuaminen synnyttävät meissä luottamusta häneen. Samoin kuin pieni lapsi tuntee olevansa turvassa isänsä lähellä, mekin tunnemme olomme turvalliseksi ja luottavaiseksi Jehovan ohjaavan käden alla. Huomaa, miten israelilaiset reagoivat, kun Jehova oli johdattanut heidät pois Egyptistä: ”Israel sai myös nähdä sen suuren käden, jonka Jehova pani toimimaan egyptiläisiä vastaan, ja kansa alkoi pelätä Jehovaa sekä uskoa Jehovaan.” (2. Mooseksen kirja 14:31.) Myös Elisan kokemus todistaa, että ”Jehovan enkeli leiriytyy häntä pelkäävien ympärille ja pelastaa heidät” (Psalmit 34:7; 2. Kuninkaiden kirja 6:15–17). Jehovan kansan nykyhistoria ja todennäköisesti omat kokemuksesi vahvistavat sen, että Jumala käyttää voimaansa niiden puolesta, jotka palvelevat häntä (2. Aikakirja 16:9). Näin alamme tajuta, että ”Jehovan pelossa on luja luottamus” (Sananlaskut 14:26).

8. a) Miksi Jumalan pelkääminen saa meidät vaeltamaan hänen teitään? b) Selitä, miten meidän pitäisi ”pysyä kiinni” Jehovassa.

⁸ Jumalan terve pelkääminen ei ainoastaan synnytä luottamusta häneen vaan myös saa meidät vaeltamaan hänen teitään. Vihkiessään temppelin Salomo rukoili Jehovaa, että ”he [israelilaiset] pelkäisivät sinua vaeltamalla teitäsi kaikkina päivinä, jotka he ovat elossa sen maan päällä, jonka annoit esi-isillemme” (2. Aikakirja 6:31). Aiemmin Mooses oli kehottanut israelilaisia: ”Jehovaa, Jumalaanne, teidän tulee seurata ja häntä teidän tulee pelätä ja hänen käskynsä teidän tulee pitää ja hänen ääntään teidän tulee kuunnella ja häntä teidän tulee palvella ja hänessä teidän tulee pysyä kiinni.” (5. Mooseksen kirja 13:4.) Kuten nämä jakeet selvästi osoittavat, halu vaeltaa Jehovan teitä ja ”pysyä kiinni” hänessä syntyvät luottamuksesta häneen. Jumalanpelko saa meidät tottelemaan Jehovaa, palvelemaan häntä ja pysymään hänessä kiinni, kuten pieni lapsi voi pysyä kirjaimellisesti kiinni isässään, johon hän luottaa varauksetta (Psalmit 63:8; Jesaja 41:13).

Jumalan rakastaminen merkitsee hänen pelkäämistään

9. Miten Jumalan rakastaminen ja Jumalan pelkääminen liittyvät yhteen?

⁹ Raamatulliselta kannalta katsottuna Jumalan pelkääminen ei millään tavoin sulje pois sitä, että rakastaa häntä. Päinvastoin israelilaisia opetettiin ’pelkäämään Jehovaa, niin että he vaeltaisivat kaikkia hänen teitään ja rakastaisivat häntä’ (5. Mooseksen kirja 10:12). Jumalan pelkääminen ja rakastaminen liittyvät siis läheisesti yhteen. Jumalan pelkääminen saa meidät vaeltamaan hänen teitään, ja tämä vuorostaan todistaa, että rakastamme häntä (1. Johanneksen kirje 5:3). Tämä on johdonmukaista, sillä kun rakastamme jotakuta, me hyvällä syyllä pelkäämme loukata häntä. Israelilaiset pahoittivat Jehovan mielen toimimalla kapinallisesti erämaassa. Emme varmastikaan haluaisi tehdä mitään, mikä aiheuttaisi sellaista surua taivaalliselle Isällemme. (Psalmit 78:40, 41.) Toisaalta koska ”Jehova mielistyy häntä pelkääviin”, tottelevaisuutemme ja uskollisuutemme ilahduttavat hänen sydämensä (Psalmit 147:11; Sananlaskut 27:11). Jumalan rakastaminen saa meidät miellyttämään häntä, ja Jumalan pelkääminen estää meitä tuottamasta hänelle mielipahaa. Nämä ominaisuudet eivät ole ristiriidassa toistensa kanssa vaan täydentävät toisiaan.

10. Miten Jeesus osoitti, että hän sai iloa Jehovan pelkäämisestä?

¹⁰ Jeesuksen Kristuksen elämä valaisee selvästi sitä, miten voimme samanaikaisesti rakastaa ja pelätä Jumalaa. Profeetta Jesaja kirjoitti Jeesuksesta: ”Hänen päälleen on laskeutuva Jehovan  henki, viisauden ja ymmärryksen henki, neuvon ja väkevyyden henki, tiedon ja Jehovan pelon henki, ja hänen ilonsa on Jehovan pelossa.” (Jesaja 11:2, 3.) Tämän ennustuksen mukaisesti Jumalan henki sai Jeesuksen pelkäämään taivaallista Isäänsä. Huomaamme lisäksi, että tämä pelko ei suinkaan ollut rajoittavaa vaan tuotti tyydytystä. Jeesus sai iloa siitä, että hän teki Jumalan tahdon ja miellytti häntä vaikeimmissakin olosuhteissa. Kun hänen edessään oli teloitus kidutuspaalussa, hän sanoi Jehovalle: ”Ei – – niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä.” (Matteus 26:39.) Tämän jumalanpelon vuoksi Jehova kuunteli suosiollisesti Poikansa nöyriä pyyntöjä, vahvisti häntä ja pelasti hänet kuolemasta (Heprealaisille 5:7).

Miten oppia pelkäämään Jehovaa?

11, 12. a) Miksi meidän täytyy oppia pelkäämään Jumalaa? b) Miten Jeesus opettaa meitä pelkäämään Jehovaa?

¹¹ Meissä herää vaistomaisesti kunnioittavaa pelkoa, kun näemme luonnossa ilmenevän voiman ja majesteettisuuden, mutta jumalanpelko ei synny automaattisesti. Siksi Suurempi Daavid, Jeesus Kristus, esittää meille profeetallisesti kutsun: ”Tulkaa, te pojat, kuunnelkaa minua, Jehovan pelkoa minä teille opetan.” (Psalmit 34:11.) Miten voimme oppia Jeesuksen avulla pelkäämään Jehovaa?

¹² Jeesus opettaa meitä pelkäämään Jehovaa auttamalla meitä ymmärtämään taivaallisen Isämme suurenmoista persoonallisuutta (Johannes 1:18). Jeesuksen oma esimerkki paljastaa, mitä Jumala ajattelee ja miten hän kohtelee toisia, sillä Jeesus heijastaa Isänsä persoonallisuutta täydellisesti (Johannes 14:9, 10). Lisäksi voimme Jeesuksen uhrin välityksellä lähestyä Jehovaa, kun rukoilemme syntejämme anteeksi. Tämä Jumalan armon huomattava ilmaus on itsessään voimakas syy pelätä häntä. Psalmista kirjoitti: ”Sinun luonasi on tosi anteeksianto, jotta sinua pelättäisiin.” (Psalmit 130:4.)

13. Mitkä Sananlaskujen kirjassa esitetyt askeleet auttavat meitä pelkäämään Jehovaa?

¹³ Sananlaskujen kirjassa esitetään, mitkä askeleet auttavat meitä kehittämään jumalanpelkoa. ”Poikani, jos otat vastaan sanani ja talletat itsellesi minun käskyni, niin että tarkkaat korvallasi viisautta, jotta taivuttaisit sydämesi tarkkanäköisyyteen, jos lisäksi kutsut ymmärrystä ja korotat äänesi saadaksesi tarkkanäköisyyttä, – – silloin tulet ymmärtämään Jehovan pelon ja löydät Jumalan tuntemuksen.” (Sananlaskut 2:1–5.) Voidaksemme pelätä Jumalaa meidän täytyy siksi tutkia hänen Sanaansa, pyrkiä vilpittömästi ymmärtämään sen opetusta ja sitten kiinnittää huolellisesti huomiota sen neuvoihin.

14. Miten voimme noudattaa Israelin kuninkaille annettua neuvoa?

¹⁴ Jokaista muinaisen Israelin kuningasta neuvottiin tekemään itselleen jäljennös Laista ja sitten ’lukemaan sitä kaikkina elämänsä päivinä, jotta hän oppisi pelkäämään Jehovaa, Jumalaansa, pitääkseen kaikki lain sanat’ (5. Mooseksen kirja 17:18, 19). Raamatun lukeminen ja tutkiminen ovat aivan yhtä tärkeitä meille, jos haluamme oppia pelkäämään Jehovaa. Kun sovellamme Raamatun periaatteita elämäämme, hankimme vähitellen jumalallista viisautta ja tietoa. Tulemme ”ymmärtämään Jehovan  pelon”, koska näemme ne hyvät tulokset, joita se tuottaa elämässämme, ja arvostamme suhdettamme Jumalaan. Sekä nuoret että vanhat voivat kuunnella Jumalalta tulevaa opetusta, oppia pelkäämään Jumalaa ja vaeltaa hänen teitään myös kokoontumalla säännöllisesti toisten uskovien kanssa (5. Mooseksen kirja 31:12).

Onnellinen on jokainen joka pelkää Jehovaa

15. Millä tavoin Jumalan pelkääminen liittyy palvontaan, jonka omistamme hänelle?

¹⁵ Edellä olevasta voimme nähdä, että jumalanpelko on terve asenne, jota meidän kaikkien pitäisi kehittää, koska se on olennainen osa Jehovan palvontaamme. Se saa meidät luottamaan ehdottomasti häneen, vaeltamaan hänen teitään ja pysymään hänessä kiinni. Jumalan pelkääminen voi saada meidätkin Jeesuksen Kristuksen tavoin täyttämään vihkiytymislupauksemme nyt ja läpi koko ikuisuuden.

16. Miksi Jehova kannustaa meitä pelkäämään häntä?

¹⁶ Jumalanpelko ei ole koskaan sairaalloista eikä asiattoman rajoittavaa. ”Onnellinen on jokainen Jehovaa pelkäävä, hänen teillään vaeltava”, vakuutetaan Raamatussa (Psalmit 128:1). Jehova kannustaa meitä pelkäämään häntä, sillä hän tietää, että tällainen pelko suojelee meitä. Hänen rakkaudellinen kiinnostuksensa ilmenee siitä, mitä hän sanoi Moosekselle: ”Kunpa he [israelilaiset] vain saattaisivat sydämensä pelkäämään minua ja pitämään aina kaikki käskyni, jotta heidän ja heidän poikiensa kävisi hyvin ajan hämärään asti!” (5. Mooseksen kirja 5:29.)

17. a) Mitä hyötyä saamme Jumalan pelkäämisestä? b) Mitä jumalanpelon piirteitä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa?

¹⁷ Samoin jos me saatamme sydämemme pelkäämään Jumalaa, meidän käy hyvin. Missä mielessä? Ennen kaikkea siinä mielessä, että sellainen asenne miellyttää Jumalaa ja lähentää meitä häneen. Daavid tiesi omasta kokemuksestaan, että ”hän täyttää häntä pelkäävien halun ja kuulee heidän avunhuutonsa, ja hän pelastaa heidät” (Psalmit 145:19). Toiseksi jumalanpelko hyödyttää meitä siksi, että se vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme pahuuteen (Sananlaskut 3:7). Seuraavassa kirjoituksessa pohditaan sitä, miten tämä pelko varjelee meitä hengelliseltä vaaralta, ja tarkastellaan joitakin esimerkkejä Raamatun henkilöistä, jotka pelkäsivät Jumalaa ja kääntyivät pois pahasta.

[Alaviite]

Osaatko vastata seuraaviin kysymyksiin?

• Mitä Jumalan pelkääminen merkitsee, ja miten se vaikuttaa meihin?

• Mitä yhteyttä on Jumalan pelkäämisellä ja Jumalan kanssa vaeltamisella?

• Miten Jeesuksen esimerkki osoittaa, että Jumalan pelkääminen liittyy Jumalan rakastamiseen?

• Millä tavoin voimme saattaa sydämemme pelkäämään Jehovaa?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 17]

Israelin kuninkaita käskettiin tekemään itselleen jäljennös Laista ja lukemaan sitä päivittäin

[Kuva s. 18]

Jehovan pelkääminen saa meidät luottamaan häneen, kuten poika luottaa isäänsä

[Kuvan lähdemerkintä s. 15]

Tähdet: Malin, © IAC/RGO 1991