KUKAAN ei halua sairastaa. Sairastaminen on vähintäänkin epämukavaa ja kallista. Huonovointisuuden lisäksi ei ehkä pysty menemään töihin tai kouluun, ansaitsemaan rahaa tai huolehtimaan perheestään. Sairaana voi jopa tarvita jonkun toisen huolenpitoa ja kenties kalliita lääkkeitä tai hoitoja.

On sanottu, että on parempi ennaltaehkäistä kuin hoitaa. Joiltakin sairauksilta ei voi välttyä. Useiden sairauksien puhkeamista voi kuitenkin hidastaa monin tavoin, tai sairastumisen voi jopa estää. Tarkastelemme nyt viittä tapaa, joilla kohentaa terveyttä.

Yhdysvaltalaisen Mayo Clinic -sairaalan mukaan ”parhaita tapoja välttyä sairastumiselta ja tautien levittämiseltä” on käsien peseminen. Flunssan tai influenssan saa erityisen helposti koskettelemalla nenää tai silmiä taudinaiheuttajien saastuttamin käsin. Paras suoja tällaista tartuntaa vastaan on säännöllinen käsienpesu. Hyvä hygienia voi ehkäistä myös vakavampien sairauksien leviämistä. Esimerkiksi keuhkokuumeeseen ja ripulitauteihin kuolee joka vuosi yli kaksi miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta. Käsien peseminen on yksinkertainen tapa minimoida jopa tappavan ebolaviruksen leviäminen.

Käsienpesu on oman ja toisten terveyden vuoksi erityisen tärkeää seuraavissa tilanteissa:

• WC:ssä käynnin jälkeen.

• Kun on vaihtanut vaipat tai käyttänyt lasta WC:ssä.

• Ennen haavan tai muun vamman hoitamista ja sen jälkeen.

• Ennen kuin on kosketuksissa sairaan ihmisen kanssa ja sen jälkeen.

• Ennen ruoan valmistusta, tarjoilua tai syömistä.

• Aivastamisen, yskimisen tai niistämisen jälkeen.

• Eläimen tai sen jätösten koskettamisen jälkeen.

• Jätteiden käsittelyn jälkeen.

Käsien peseminen oikein ei ole itsestäänselvyys. Tutkimukset osoittavat, että suuri osa niistä, jotka käyttävät julkisia WC-tiloja, eivät pese käsiään kunnolla tai unohtavat sen kokonaan. Millä tavalla kädet tulisi pestä?

• Kostuta kädet puhtaalla juoksevalla vedellä ja lisää saippua.

• Vaahdota saippua hieromalla käsiä yhteen. Älä unohda kynsiä, peukaloita, kämmenselkiä ja sormien välejä.

• Hiero käsiä vähintään 20 sekuntia.

• Huuhtele puhtaalla juoksevalla vedellä.

• Kuivaa kädet puhtaalla pyyhkeellä tai paperilla.

Nämä yksinkertaiset toimet voivat ehkäistä sairauksia ja säästää ihmishenkiä.

Joissakin maissa riittävän puhtaan veden hankkiminen on tavanomainen arkiaskare. Puhtaan veden saamisesta voi kuitenkin tulla haaste missä päin maailmaa tahansa. Luotettava juomaveden lähde voi saastua tulvan, myrskyn, putken rikkoutumisen tai jonkin muun syyn vuoksi. Jos vesi ei ole turvallisesta lähteestä tai se varastoidaan väärin, se voi aiheuttaa loistartunnan tai siitä voi saada koleran, hengenvaarallisen ripulin, lavantaudin, hepatiitin tai jonkin muun taudin. Maailmassa on vuosittain arviolta 1,7 miljardia ripulitautitapausta. Yksi aiheuttajista on vaarallinen juomavesi.

Kolera tarttuu useimmiten sairaiden ihmisten ulosteen saastuttamasta juomavedestä tai ruoasta. Miten voit suojautua tältä ja muilta saastuneen veden aiheuttamilta taudeilta, jopa katastrofialueella?

• Varmista, että juomaveden lisäksi myös vesi, jota käytetään hampaiden pesuun, jääpaloihin, ruoka-aineiden pesuun ja ruoanvalmistukseen tai tiskaamiseen, on turvallisesta lähteestä. Käytä vettä, joka on peräisin asianmukaisesti hoidetusta julkisesta vesiverkosta tai vedenottopaikasta, tai hyvämaineisen yrityksen valmistamaa pullotettua vettä.

• Jos epäilet vesijohtoveden olevan saastunutta, keitä vesi ennen käyttöä tai käytä veden puhdistukseen tarkoitettua kemikaalia.

• Kun käytät klooria, vedenpuhdistustabletteja tai muita kemikaaleja, noudata huolellisesti valmistajan ohjeita.

• Käytä laadukkaita vedensuodattimia, jos niitä on saatavilla ja ne ovat kohtuuhintaisia.

• Mikäli vedenkäsittelyyn tarkoitettuja tuotteita ei ole saatavilla, lisää veteen valkaisuainetta kaksi tippaa litraa kohti, sekoita hyvin ja anna veden seisoa 30 minuuttia ennen käyttöä.

• Säilytä käsitelty vesi aina puhtaissa, kannellisissa astioissa, jottei se saastu uudelleen.

• Varmista, että kaikki veden ammentamiseen käytettävät kauhat ja muut välineet ovat puhtaita.

• Käsittele vesiastioita puhtain käsin, äläkä kosketa juomavettä käsilläsi.

Hyvää terveyttä on mahdotonta saavuttaa ilman hyvää ravintoa, ja hyvän ravinnon saamiseksi on noudatettava terveellistä ja tasapainoista ruokavaliota. Sinun on ehkä tarkkailtava nauttimasi suolan, rasvojen ja sokerin määrää sekä ruoka-annosten kokoa. Syö monipuolisesti, unohtamatta hedelmiä ja vihanneksia. Pakkauksen tuoteseloste auttaa valitsemaan täysjyväleipää, -muroja, -pastaa tai -riisiä. Täysjyvätuotteissa on enemmän ravintoaineita ja kuitua kuin jalostetusta viljasta valmistetuissa tuotteissa. Lihasta ja siipikarjasta saa proteiinia, mutta syö pieniä ja vähärasvaisia annoksia. Syö kalaa pari kertaa viikossa, mikäli mahdollista. Joissakin maissa on myös saatavilla proteiinia runsaasti sisältäviä kasviperäisiä tuotteita.

Liiallinen sokereiden tai kovien rasvojen nauttiminen lisää ylipainoisuuden riskiä. Minimoidaksesi riskin juo sokeroitujen virvoitusjuomien sijaan vettä. Syö enemmän hedelmiä ja vähemmän makeita jälkiruokia. Rajoita kovia rasvoja sisältävien tuotteiden, kuten makkaran, lihan, voin, kakkujen, juuston ja keksien, syömistä. Ruoanlaitossa olisi hyvä käyttää kovien rasvojen sijasta terveellisempiä öljyjä.

Liika suolan eli natriumkloridin saanti voi aiheuttaa korkeaa verenpainetta, mikä on terveydelle haitallista. Jos sinulla on tällainen ongelma, tarkkaile syömäsi ruoan suolapitoisuutta elintarvikkeiden tuoteselosteiden avulla. Käytä suolan sijaan yrttejä ja mausteita.

Se, miten paljon syöt, voi olla yhtä tärkeää kuin se, mitä syöt. Älä jatka syömistä, kun olet kylläinen.

Ruokaan liittyy myös ruokamyrkytyksen riski. Mikä tahansa ruoka voi aiheuttaa myrkytyksen, mikäli sitä ei ole valmistettu ja varastoitu oikein. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan joka vuosi miljoonat ihmiset sairastuvat terveydelle vaarallisen ruoan vuoksi. Useimmat toipuvat ilman pysyviä jälkivaikutuksia, mutta joissakin tapauksissa ruokamyrkytys johtaa kuolemaan. Mitä voit tehdä riskin minimoimiseksi?

• Kasvikset on voitu kasvattaa maaperässä, joka on käsitelty lannalla, joten pese ne huolellisesti ennen valmistusta.

• Pese kädet, leikkuulauta, keittiövälineet, astiat ja työtasot kuumalla saippuavedellä ennen eri ruoka-aineiden käsittelyä.

• Pese pinnat tai lautaset, joilla on ollut raakaa kananmunaa, punaista tai vaaleaa lihaa tai kalaa ennen kuin laitat niille muita ruokia, jottei taudinaiheuttajia siirry ruoasta toiseen.

• Kuumenna ruoka riittävän kuumaksi ja pane ripeästi kylmään kaikki helposti pilaantuvat ruoat, joita ei syödä heti.

• Heitä pois helposti pilaantuvat ruoat, jotka ovat seisseet yli kaksi tuntia huoneenlämmössä tai tunnin yli 32 °C:ssa.

Oletpa minkä ikäinen tahansa, tarvitset säännöllisesti liikuntaa pysyäksesi hyvässä kunnossa. Nykyään monet eivät liiku tarpeeksi. Liikunnan harrastamisesta on kuitenkin paljon hyötyä, sillä se voi

• auttaa nukkumaan paremmin

• auttaa säilyttämään liikkuvuuden

• auttaa pitämään luut ja lihakset vahvoina

• auttaa pysymään normaalipainossa tai pääsemään siihen

• vähentää riskiä sairastua masennukseen

• vähentää ennenaikaisen kuoleman riskiä.

Jos et liiku tarpeeksi, sinulla suurempi riski

• sairastua sydäntautiin

• sairastua tyypin 2 diabetekseen

• kärsiä korkeasta verenpaineesta

• kärsiä korkeasta kolesterolista

• saada aivohalvaus.

Kullekin sopiva liikuntamuoto riippuu iästä ja terveydestä, joten ennen kuin aloitat uudenlaisen kunto-ohjelman, on viisasta neuvotella lääkärin kanssa. Useiden suositusten mukaan lasten ja murrosikäisten tulisi liikkua reippaasti vähintään tunnin verran joka päivä. Aikuisten tulisi harrastaa viikoittain 2,5 tuntia kohtalaisen kuormittavaa tai tunti 15 minuuttia raskasta liikuntaa.

Valitse liikuntamuoto, josta pidät. Vaihtoehtoja voisivat olla esimerkiksi koripallo, tennis, jalkapallo, reipas kävely, pyöräily, puutarhanhoito, polttopuiden pilkkominen, uinti, melonta, hölkkä tai jokin muu aerobinen liikunta. Mistä tiedät, mikä on kohtalaisen kuormittavaa ja mikä raskasta liikuntaa? Hyvä perusohje on se, että kohtalaisen kuormittava liikunta saa hikoilemaan, mutta raskaan liikunnan aikana on vaikea keskustella toisten kanssa.

Ihmisen unentarve on yksilöllistä. Useimmat vastasyntyneet tarvitsevat unta 16–18 tuntia vuorokaudessa, varhaisleikki-ikäiset noin 14 tuntia ja myöhäisleikki-ikäiset 11–12 tuntia. Kouluikäisten lasten unentarve on yleensä vähintään 10 tuntia, murrosikäisten noin 9–10 tuntia ja aikuisten 7–8 tuntia.

Riittävä lepo ei ole pelkästään suositus. Asiantuntijoiden mukaan unen määrällä on merkittävä vaikutus seuraaviin asioihin:

• lasten ja teini-ikäisten kasvu ja kehitys

• uusien asioiden oppiminen ja muistaminen

• aineenvaihduntaan ja painoon vaikuttavan hormonitasapainon säilyttäminen

• sydämen ja verisuonten terveys

• sairauksien ehkäiseminen.

Unen puute on yhdistetty liikalihavuuteen, masennukseen, sydäntauteihin, diabetekseen ja onnettomuuksiin. On epäilemättä järkevää levätä riittävästi.

Mitä voit tehdä, jos huomaat saavasi liian vähän unta?

• Yritä mennä nukkumaan ja nousta samaan aikaan joka päivä.

• Huolehdi siitä, että makuuhuone on hiljainen, pimeä ja rentouttava, ei liian kuuma tai kylmä.

• Älä katso televisiota tai käytä muita laitteita vuoteessa.

• Tee vuoteesta mahdollisimman mukava.

• Vältä raskaita aterioita, kofeiinia ja alkoholia ennen nukkumaanmenoa.

• Mikäli edellä mainitut neuvot eivät auta ja kärsit edelleen unettomuudesta tai jostakin muusta unihäiriöstä, kuten poikkeavasta päiväaikaisesta väsymyksestä tai yöllisestä hengenahdistuksesta, kannattaa kääntyä pätevän terveysalan ammattilaisen puoleen.