Yli kolme neljäsosaa maapallon väestöstä elää maissa, joissa uskontokuntien toimintaa on merkittävästi rajoitettu. Syynä rajoituksiin on joko virallinen politiikka tai sosiaalinen vihamielisyys. Erään äskettäisen viisivuotisjakson aikana niiden maiden määrä, joissa hyökättiin uskonnollisia vähemmistöjä vastaan, lähes kaksinkertaistui.

KYSYMYS MIETITTÄVÄKSI: Mistä vastakkaisista syistä uskontoon suhtaudutaan vihamielisesti? (Matteus 23:27, 28; Johannes 15:19.)

Entinen pääministeri Tony Blair kirjoitti Observer-lehdessä, että viimeaikaisten terroritekojen taustalla on usein ollut ”uskonnon väärinkäyttö”. Hän jatkoi: ”Tämän vuosisadan taistelut eivät niinkään johdu poliittisista ääri-ideologioista, kuten 1900-luvulla, vaan syynä niihin voivat hyvinkin olla kulttuuria ja uskontoa koskevat eroavuudet.”

KYSYMYS MIETITTÄVÄKSI: Miksi uskonto on hyvin usein jakava voima? (Markus 7:6–8.)

Australian tilastokeskus raportoi, että joka viides australialainen ei tunnusta mitään uskontoa. ”Vaikka joku kuuluisikin johonkin uskontokuntaan, se ei merkitse sitä, että hän osallistuisi aktiivisesti uskonnolliseen toimintaan”, raportissa sanotaan. Uskontokuntiin kuuluvista miehistä vain 15 prosenttia ja naisista vain 22 prosenttia sanoi olevansa aktiivisesti mukana ryhmänsä toiminnassa.