Raamattu – täsmällisten ennustusten kirja, osa 1
Raamattu – täsmällisten ennustusten kirja, osa 1
”Minä tulen tekemään sinusta suuren kansakunnan”
Tässä kahdeksanosaisessa Herätkää!-lehden kirjoitussarjassa tarkastellaan erästä Raamatun huomattavaa piirrettä: profetioita eli ennustuksia. Kirjoitussarja auttaa saamaan vastauksen siihen, ovatko Raamatun ennustukset vain älykkäiden ihmisten sepitelmiä vai ilmeneekö niistä Jumalan hengen vaikutus. Kannustamme sinua puntaroimaan todisteita.
SKEPTISYYS ja kyseenalaistaminen on ajallemme tunnusomaista, ja siksi jotkut epäilevät myös Raamatun luotettavuutta. Monet eivät kuitenkaan ole koskaan tutkineet sitä avoimin mielin vaan ovat perustaneet käsityksensä pitkälti kuulopuheisiin. Miten on sinun laitasi? Kannustamme sinua lähtemään kanssamme matkalle menneisyyteen ja tutustumaan todisteisiin, jotka puhuvat Raamatun luotettavuuden puolesta.
Matkamme aluksi tutustumme mieheen, jota kristityt, juutalaiset ja muslimit kunnioittavat vielä nykyäänkin. Hän oli heprealainen, ja hän eli vuodesta 2018 vuoteen 1843 eaa. * Hänen nimensä oli Abraham. *
Abraham oli joidenkin Raamatun varhaisimpien profetioiden keskeinen hahmo. Nuo profetiat koskevat jopa meitä nykyään eläviä (ks. tekstiruutu ”Siunauksia kaikille kansakunnille”). Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan näihin profetioihin sisältyivät seuraavat seikat: 1) Abrahamin jälkeläisistä tulisi mahtava kansakunta. 2) He olisivat sitä ennen orjina vieraassa maassa. 3) Heidät vapautettaisiin, ja he ottaisivat haltuunsa Kanaanin maan. Seuraavassa näitä ennustuksia tarkastellaan yksityiskohtaisemmin.
Kolme huomattavaa ennustusta
1. ennustus: ”Minä tulen tekemään sinusta [Abrahamista] suuren kansakunnan.” (1. Mooseksen kirja 12:2.)
Täyttymys: Iisakin ja Jaakobin (kutsuttiin myös nimellä Israel) kautta syntyneistä Abrahamin jälkeläisistä muodostui muinainen Israelin kansakunta – suvereeni valtio omine kuninkaineen.
Mitä historia osoittaa?
● Raamatussa kuvaillaan varsin yksityiskohtaisesti Abrahamin sukupuuta, johon kuuluivat jälkeläiset, jotka hän sai Iisakin, Jaakobin ja tämän 12 pojan kautta. Sukuluetteloon sisältyvät myös monet Israelia tai Juudaa hallinneet kuninkaat. Näistä hallitsijoista 17 mainitaan myös Raamatun ulkopuolisissa lähteissä, ja nuo maininnat ovat sopusoinnussa Raamatun kertomuksen kanssa siitä, miten Iisakin ja Jaakobin kautta syntyneistä Abrahamin jälkeläisistä tuli kansakunta. *
2. ennustus: ”Siemenesi tulee asumaan muukalaisena maassa, joka ei ole heidän omansa, ja heikäläisiä heidän on palveltava – –. Mutta neljännessä sukupolvessa he palaavat tänne.” (1. Mooseksen kirja 15:13, 16.)
Täyttymys: Kanaanissa puhjenneen nälänhädän vuoksi Abrahamin jälkeläiset asuivat neljän sukupolven ajan Egyptissä, ensin muukalaisina ja myöhemmin orjina, joiden oli valmistettava tiiliä savesta ja oljista. Esimerkkinä mainittakoon sukuhaara, joka polveutuu ikääntyneen isänsä kanssa Egyptiin muuttaneesta Abrahamin pojanpojanpojasta Leevistä. Tuon sukuhaaran neljä sukupolvea ovat 1) Leevi, 2) hänen poikansa Kehat, 3) pojanpoikansa Amram ja 4) pojanpojanpoikansa Mooses (2. Mooseksen kirja 6:16, 18, 20). Vuonna 1513 eaa. Mooses johdatti israelilaiset pois Egyptistä. (Ks. alla oleva aikajana ja tekstiruutu ”Tarkka ajanmääritys”.)
Mitä historia osoittaa?
● Vanhan testamentin ja Lähi-idän arkeologian professori James K. Hoffmeier sanoo niin egyptiläisten kirjoitusten kuin arkeologisten todisteidenkin osoittavan, että seemiläisten (esimerkiksi muinaisten heprealaisten) sallittiin tulla karjalaumoineen Egyptiin nälänhädän aikana. Tuliko israelilaisista siellä tosiaan orjia, jotka määrättiin tekemään tiiliä?
● Egyptiläisissä muistiinmerkinnöissä ei erikseen mainita israelilaisia, mutta egyptiläiset hautamaalaukset ja kirjakääröt vahvistavat, että vierasmaalaisia käytettiin valmistamaan tiiliä mudasta ja oljista. Sopusoinnussa Raamatun kertomuksen kanssa egyptiläiset asiakirjat osoittavat lisäksi, että tiilien valmistuksessa oli kiintiö, josta työvoudit pitivät kirjaa (2. Mooseksen kirja 5:14, 19). Hoffmeier sanoo: ”Egyptiläislähteet vahvistavat sen, että pakkotyöhön käytettiin vierasmaalaisia – – aikana, jolloin israelilaisia sorrettiin. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että muinaisten heprealaisten tulo Egyptiin – – nälänhädän aikana ja heidän joutumisensa orjuuteen on tosiasia.”
3. ennustus: ”Minä annan – – siemenellesi – – koko Kanaanin maan.” (1. Mooseksen kirja 17:8.)
Täyttymys: Vaikka Mooses johdatti Israelin kansan pois Egyptistä, Nunin poika Joosua johti kansan Kanaanin maahan vuonna 1473 eaa.
Mitä historia osoittaa?
● Arkeologien näkemykset tapahtumien ajankohdasta vaihtelevat, mutta kuten egyptologian emeritusprofessori K. A. Kitchen kirjoittaa, ”voidaan tosiaan puhua israelilaisten Kanaaniin saapumisesta ja sinne asettumisesta”.
● Raamatussa kerrotaan, että Joosua ”poltti Hasorin [kanaanilaiskaupungin] tulella” (Joosua 11:10, 11). Arkeologit ovat kaivaneet kaupungin raunioista esiin kolme täydellisesti tuhoutunutta kanaanilaistemppeliä. He ovat lisäksi löytäneet todisteita siitä, että kaupunki poltettiin 1400-luvulla eaa. Nämä seikat ovat yhtäpitäviä Raamatun kertomuksen kanssa.
● Toinen kiinnostava kanaanilaiskaupunki on Gibeon, joka sijaitsi noin kymmenen kilometrin päässä Jerusalemista. Arkeologit tunnistivat kaupungin löydettyään alueelta kolmisenkymmentä ruukunkahvaa, joihin oli kaiverrettu kaupungin nimi. Toisin kuin muinaisen Hazorin asukkaat gibeonilaiset solmivat rauhan Joosuan kanssa. Tämä puolestaan teki heistä ”vedennoutajia”. (Joosua 9:3–7, 23.) He saivat tämän työmääräyksen, sillä Gibeon oli runsasvetistä seutua, kuten käy ilmi 2. Samuelin kirjan 2:13:sta ja Jeremian 41:12:sta. Eräässä Raamatun arkeologiaa käsittelevässä kirjassa sanotaankin: ”Gibeonin kaupungin huomattavin piirre olivat sen runsaat vesivarat: yksi suuri ja seitsemän pientä lähdettä.” (Archaeological Study Bible, New International Version.)
● Raamatun ulkopuoliset lähteet ovat vahvistaneet kymmenien Raamatussa mainittujen henkilöiden olemassaolon. Kuten edellä todettiin, heihin sisältyvät ne 17 kuningasta, jotka polveutuivat Abrahamista ja hallitsivat Israelia tai Juudaa. Näitä olivat muun muassa Ahab, Ahas, Daavid, Hiskia, Manasse ja Ussia. Kuninkaallisten hallitsijasukujen olemassaolo puhuu voimakkaasti sen puolesta, että Israelin kansa paitsi astui Kanaanin maahan myös otti sen haltuunsa.
● Tutkijat löysivät vuonna 1896 Thebasta Egyptistä Merenptahin steelen. Tässä kivilaatassa ylistetään farao Merenptahin sotaretkeä, jonka hän teki Kanaaniin vuoden 1210 eaa. tienoilla. Steelessä on ensimmäinen tunnettu Raamatun ulkopuolinen viittaus Israeliin, mikä on jälleen yksi todiste tuon kansakunnan olemassaolosta.
Yksityiskohtien merkitys
Kuten voidaan havaita, Raamattu sisältää runsaasti yksityiskohtaista tietoa ihmisistä, paikoista ja tapahtumista. Sen ansiosta on mahdollista vertailla Raamatun tekstejä muihin lähteisiin ja selvittää, ovatko Raamatun profetiat täyttyneet. Tosiasiat osoittavat esimerkiksi, että Abrahamia ja hänen siementään koskevat Jumalan lupaukset toteutuivat: Abrahamin siemenestä tuli kansakunta, tuo kansakunta joutui orjuuteen Egyptiin, ja myöhemmin se otti haltuunsa Kanaanin maan. Kaikki tämä käy yksiin sen kanssa, mitä raamatunkirjoittaja Pietari tunnusti nöyrästi: ”Profetiaa ei milloinkaan tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan pyhän hengen johtamina ihmiset puhuivat sen, minkä saivat Jumalalta.” (2. Pietarin kirje 1:21.)
Kanaanin valloitusta seuranneina vuosisatoina Israelin kansan historiassa tapahtui ratkaiseva käänne, mistä oli traagiset seuraukset. Myös tästä oli kerrottu Raamatussa etukäteen, kuten seuraavassa numerossa osoitetaan.
[Alaviitteet]
^ kpl 5 Lyhenne eaa. tarkoittaa ’ennen ajanlaskun alkua’.
^ kpl 5 Abrahamin alkuperäinen nimi oli Abram.
^ kpl 11 Ks. 1. Aikakirjan 1:27–34; 2:1–15; 3:1–24. Kuningas Salomon pojan Rehabeamin hallituskaudella Israelin kansa jakautui pohjoiseksi ja eteläiseksi valtakunnaksi. Sen jälkeen Israelia hallitsi samanaikaisesti kaksi kuningasta. (1. Kuninkaiden kirja 12:1–24.)
[Tekstiruutu s. 17]
SIUNAUKSIA KAIKILLE KANSAKUNNILLE
Jumala lupasi, että ”kaikki maan kansakunnat” siunaisivat itsensä Abrahamin siemenen välityksellä (1. Mooseksen kirja 22:18). Jumala muodosti Abrahamin jälkeläisistä kansakunnan ennen kaikkea tuottaakseen Messiaan, joka antaisi elämänsä koko ihmiskunnan puolesta. * Jumalan Abrahamille esittämä lupaus koskee näin ollen myös sinua! Johanneksen 3:16:ssa sanotaan: ”Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä.”
[Alaviite]
^ kpl 34 Messiaan henkilöllisyyteen liittyviä profetioita tarkastellaan kirjoitussarjan 3. ja 4. osassa.
[Tekstiruutu s. 17]
TARKKA AJANMÄÄRITYS
Yksi esimerkki Raamatun tarkan ajanmäärityksen arvosta on 1. Kuninkaiden kirjan 6:1:ssä. Siinä viitataan aikaan, jolloin kuningas Salomo aloitti Jerusalemin temppelin rakennustyöt. Tuossa jakeessa sanotaan: ”Neljäntenäsadantenakahdeksantenakymmenentenä vuonna [479 täyttä vuotta] sen jälkeen kun Israelin pojat olivat lähteneet Egyptin maasta, [Salomon hallituskauden] neljäntenä vuonna sen jälkeen kun Salomo oli tullut Israelin kuninkaaksi, sivkuussa eli toisessa kuussa, tapahtui, että hän ryhtyi rakentamaan huonetta Jehovalle.”
Raamatun ajanlaskun mukaan Salomon hallituskauden neljäs vuosi oli vuosi 1034 eaa. Kun tuosta vuodesta lasketaan taaksepäin 479 täyttä vuotta, tullaan vuoteen 1513 eaa. eli vuoteen, jona israelilaiset lähtivät Egyptistä.
[Tekstiruutu s. 18]
ABRAHAM – HISTORIALLINEN HENKILÖ
● Toisen vuosituhannen alkupuolelta eaa. peräisin olevissa savitauluissa luetellaan kaupunkeja, joiden nimet vastaavat Abrahamin sukulaisten nimiä. Näitä kaupunkeja ovat muun muassa Peleg, Serug, Nahor, Terah ja Haran (1. Mooseksen kirja 11:17–32).
● 1. Mooseksen kirjan 11:31:ssä kerrotaan, että Abraham perheineen lähti ”Kaldean Urista”. Tämän kaupungin rauniot on löydetty Kaakkois-Irakista. Raamatussa kerrotaan myös, että Abrahamin isä Terah kuoli Haranin kaupungissa, joka sijaitsi luultavasti nykyisen Turkin alueella, ja että Abrahamin vaimo Saara kuoli Hebronissa, joka on vanhimpia edelleen asutettuja Lähi-idän kaupunkeja (1. Mooseksen kirja 11:32; 23:2).
[Taulukko/Kuva s. 16, 17]
(Ks. painettu julkaisu)
ABRAHAMIN SIEMEN JA ISRAELIN VAPAUTUS
Abrahamin jälkeläisten neljä sukupolvea
Leevi
Kehat
Amram
Mooses
eaa.
1843 Abraham kuolee.
1728 Jaakob muuttaa perheineen Egyptiin.
1711 Jaakob kuolee.
1657 Joosef kuolee.
1593 Mooses syntyy.
1513 Mooses johtaa Israelin pois Egyptistä.
1473 Mooses kuolee. Joosua johtaa israelilaiset Kanaanin maahan.
Tuomarien aika
1117 Samuel voitelee Saulin Israelin ensimmäiseksi kuninkaaksi.
1107 Daavid syntyy.
1070 Daavidista tulee Israelin kuningas.
1034 Salomo aloittaa temppelin rakentamisen.
[Kuva s. 17]
Voittosteele, jossa on kaiverrus ”Daavidin huone”, on yksi niistä lähteistä, joissa mainitaan Abrahamista polveutuneita, Israelia tai Juudaa hallinneita kuninkaita.
[Lähdemerkintä]
© Israel Museum, Jerusalem/The Bridgeman Art Library International
