Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Sinä voit parantaa muistiasi!

Sinä voit parantaa muistiasi!

Sinä voit parantaa muistiasi!

”Muisti laajentaa maailmaamme. Ilman sitä meillä ei olisi jatkuvuuden tunnetta ja meitä katsoisi joka aamu peilistä tuntemattoman ihmisen kasvot. Kaikki päivät ja tapahtumat olisivat irrallisia; emme voisi oppia menneestä emmekä ennakoida tulevaa.” (”MYSTERIES OF THE MIND”)

MIKSI jotkin linnut muistavat vielä kuukausia myöhemmin, minne ne varastoivat talven varalle siemeniä, ja oravat, minne ne hautasivat pähkinöitä, mutta me saatamme unohtaa, minne jätimme avaimet tuntia aiemmin? Monet valittavat huonoa muistiaan. Ihmisaivoilla, vaikka ne ovatkin epätäydelliset, on kuitenkin hämmästyttävä kyky oppia ja muistaa. Niitä on vain käytettävä mahdollisimman tehokkaasti.

Valtavat mahdollisuudet

Aivot ovat suunnilleen greipin kokoiset ja painavat puolisentoista kiloa. Niissä on kuitenkin noin 100 miljardia hermosolua, jotka yhdessä muodostavat uskomattoman monimutkaisen verkoston: yksi hermosolu voi olla yhteydessä 100000 muuhun hermosoluun. Nämä hermoyhteydet mahdollistavat valtavan tietomäärän käsittelemisen ja säilyttämisen aivoissa. Tietysti on haastavaa palauttaa tieto mieleen juuri silloin kun sitä tarvitaan. Jotkut ovat tässä todella hyviä, myös sellaiset, joilla on vain vähän tai ei ollenkaan koulutusta.

Esimerkiksi Länsi-Afrikassa griotit, jotka ovat luku- ja kirjoitustaidottomia muusikoita, pystyvät kertomaan kylässään asuneiden ihmisten nimet sukupolvia taaksepäin. Griottien ansiosta amerikkalainen kirjailija Alex Haley, joka kirjallaan Juuret sai Pulitzer-palkinnon, saattoi seurata sukupuutaan kuuden sukupolven taakse Gambiassa. Hän sanoi: ”Olen paljon velkaa Afrikan grioteille. On hyvin sanottu, että griotin kuollessa on kuin kokonainen kirjasto palaisi maan tasalle.”

Hyvä esimerkki on myös italialainen kapellimestari Arturo Toscanini, joka löydettiin 19-vuotiaana, kun häntä pyydettiin toimimaan erään toisen kapellimestarin sijaisena. Heikosta näöstä huolimatta hän pystyi johtamaan koko Aida-oopperan – ulkomuistista.

Tällaiset kyvyt saattavat hämmästyttää meitä. Useimmat voisivat kuitenkin muistaa paljon paremmin kuin mihin he ajattelevat pystyvänsä. Haluaisitko sinä parantaa muistiasi?

Muistin kehittäminen

Muistamisessa on kolme vaihetta: mieleen painaminen, säilytys ja mieleen palauttaminen. Aivot siirtävät tietoa muistiin, kun ne havaitsevat ja rekisteröivät sen. Sen jälkeen tieto voidaan säilyttää myöhempää mieleen palauttamista varten. Muisti ei toimi, jos jokin näistä kolmesta vaiheesta pettää.

Muisti on luokiteltu useaan osa-alueeseen, muun muassa aistimuistiin, lyhytkestoiseen muistiin ja pitkäkestoiseen muistiin. Aistimuisti ottaa vastaan muun muassa haju-, näkö- ja tuntoaistin välittämää tietoa. Lyhytkestoinen muisti, jota sanotaan myös työmuistiksi, tallentaa pieniä tietomääriä lyhyiksi ajoiksi. Sen ansiosta voimme laskea lukuja yhteen päässä, pitää mielessä puhelinnumeron niin kauan, että ehdimme valita sen, ja muistaa virkkeen alkuosan samalla kun luemme tai kuuntelemme sen loppuun. Kuten tiedämme, lyhytkestoisella muistilla on kuitenkin rajansa.

Jos haluaa tallentaa tietoa pidemmäksi aikaa, se on saatava pitkäkestoiseen muistiin. Miten se onnistuu? Seuraavat seikat auttavat.

Kiinnostus. Ole kiinnostunut aiheesta ja pidä mielessä syyt sen opiskelemiseen. Saatat omasta kokemuksestasi tietää, että muisti paranee, kun mukaan liittyy tunteita. Tämä voi olla suureksi avuksi Raamatun tutkijoille. Kun heillä Raamattua lukiessaan on kaksi tavoitetta – päästä lähemmäksi Jumalaa ja kertoa hänestä toisille – muistaminen saattaa parantua huomattavasti. (Sananlaskut 7:3; 2. Timoteukselle 3:16.)

Tarkkaavaisuus. ”Useimmiten muistamattomuus johtuu keskittymisen puutteesta”, sanotaan kirjassa Mysteries of the Mind. Mikä auttaa keskittymään? Kiinnostus ja muistiinpanojen tekeminen aina kun se on mahdollista. Muistiinpanojen kirjoittaminen auttaa olemaan tarkkaavainen, ja lisäksi sen ansiosta asioita voi myöhemmin kerrata.

Ymmärrys. ”Kaikella hankkimallasi hanki ymmärrystä”, sanotaan Sananlaskujen 4:7:ssä. Jos ei ymmärrä jotakin opetusta tai käsitettä, sen todennäköisesti muistaa huonosti tai unohtaa kokonaan. Ymmärrys valaisee eri osien välisiä suhteita ja nivoo ne loogiseksi kokonaisuudeksi. Esimerkiksi kun teknisen alan opiskelija ymmärtää, miten moottori toimii, hänen on helpompi muistaa sen yksityiskohtia.

Jäsentely. Jaa käsitteet ja ajatukset samankaltaisten ryhmiin. Muun muassa ostoslista on helpompi muistaa, jos jaottelee ostokset lihoihin, vihanneksiin, hedelmiin ja niin edelleen. Jaa tiedot hallittaviin kokonaisuuksiin, joihin kuuluu korkeintaan viidestä seitsemään asiaa. Puhelinnumerot jaetaan yleensä kahteen osaan, jotta ne olisi helpompi muistaa. Lisäksi listan järjestäminen esimerkiksi aakkosten mukaan saattaa auttaa.

Ääneen toistaminen. Kun toistaa ääneen asiaa, jonka haluaa muistaa (vaikkapa vieraan kielen sanaa tai ilmausta), hermoyhteydet vahvistuvat. Miksi? Ensinnäkin silloin asiaan on keskityttävä. Toiseksi ääneen lausuttaessa voi saada välitöntä palautetta opettajalta. Kolmanneksi kuunteleminen – jopa oman äänen – aktivoi uusia aivoalueita.

Mielikuvien käyttäminen. Luo mielikuva asiasta, jonka haluat muistaa. Sen piirtäminen tai hahmotteleminen paperille voi myös auttaa. Kuten toistaminen myös mielikuvien käyttäminen aktivoi eri osia aivoista. Mitä useampia aisteja käyttää, sitä syvemmälle mieleen tieto painuu.

Asioiden yhdistäminen. Kun opettelet jotakin uutta, yhdistä se johonkin, mitä jo tiedät. Ajatusten yhdistäminen tallessa oleviin muistoihin tekee niiden mieleen painamisen ja palauttamisen helpommaksi, sillä tällaiset mielleyhtymät toimivat aivoille vihjeenä. Esimerkiksi jonkun henkilön nimi on helpompi muistaa, jos sen yhdistää epätavalliseen piirteeseen hänen ulkonäössään tai johonkin muuhun, joka tuo nimen mieleen. Mitä hullunkurisempi yhdistelmä, sitä paremmin sen muistaa. Lyhyesti sanottuna meidän täytyy ajatella asioita ja ihmisiä, jotka haluamme muistaa.

Kirjassa Muisti: Aivot, mieli ja menneisyys sanotaan: ”Jos käytämme suurimman osan ajasta automaattiohjausta emmekä kiinnitä huomiota ympäristöömme, meille jää vain epämääräisiä muistikuvia siitä, missä olemme olleet tai mitä olemme tehneet.”

Muistijälkien vahvistaminen. Tiedon käsittelemiseen on varattava aikaa, jotta se ehtisi painua mieleen. Parhaita tapoja tämän tekemiseen on opitun kertaaminen, ehkä toistamalla se jollekin toiselle. Jos sinulle on sattunut kiinnostava kokemus tai olet lukenut jotakin rakentavaa Raamatusta tai jostain raamatullisesta julkaisusta, kerro siitä jollekulle. Siten molemmat hyötyvät: sinä itse muistat asian paremmin ja ystäväsi rohkaistuu. Kertausta on hyvällä syyllä sanottu opintojen äidiksi.

Muistitekniikoita

Antiikin Kreikassa ja Roomassa puhujat pystyivät pitämään pitkiä puheita ilman minkäänlaisia muistiinpanoja. Miten he onnistuivat siinä? He käyttivät muistitekniikoita, jotka auttavat tallentamaan tiedon pitkäaikaiseen muistiin ja palauttamaan sen tarvittaessa mieleen.

Antiikin Kreikan puhujat käyttivät loci- eli paikkamenetelmää, jota ensimmäisenä kuvaili kreikkalainen runoilija Simonides Keoslainen vuonna 477 eaa. Tässä tekniikassa hyödynnetään jäsentelyä, mielikuvien käyttämistä sekä yhdistämistä johonkin tuttuun, esimerkiksi tien varrella olevaan maamerkkiin tai kotona olevaan esineeseen. Loci-menetelmää käyttävät lähtevät mielessään kävelylle ja yhdistävät jokaisen tiedon, jonka he haluavat muistaa, johonkin maamerkkiin tai esineeseen matkan varrella. Kun he haluavat palauttaa tiedot mieleensä, he lähtevät uudestaan samalle reitille. (Ks. tekstiruutu  ”Kuvitteellinen kävely”.)

Tutkimuksessa, joka tehtiin vuosittain järjestettävissä muistin maailmanmestaruuskilpailuissa menestyneille kilpailijoille, selvisi, että heidän erityisen hyvä muistinsa ei johtunut poikkeuksellisesta älykkyydestä. Lisäksi suurin osa kilpailijoista oli 40–50-vuotiaita. Mikä oli heidän salaisuutensa? Monet katsoivat menestyksensä olevan tehokkaan muistitekniikoiden käytön ansiota.

Jos sinun täytyy esimerkiksi muistaa lista sanoja, tehokas keino voisi olla akronyymi, sana, johon on yhdistetty sanojen ensimmäinen tai ensimmäiset kirjaimet. Monet pohjoisamerikkalaiset muistavat Isojenjärvien nimet – Huron, Ontario, Michigan, Erie ja Yläjärvi (engl. Superior) – akronyymistä HOMES. Samantapainen muistiväline on akrostikon, jota muinaiset heprealaiset käyttivät laajasti. Esimerkiksi monissa psalmeissa jokaisen säkeen, jakeen tai jakeiden ryhmän ensimmäinen sana alkaa aina heprealaisten aakkosten seuraavalla kirjaimella. (Ks. psalmit 25, 34, 37, 111, 112, 119.) Tämän apukeinon ansiosta laulajat pystyivät muistamaan psalmin 119 kaikki 176 jaetta.

Sinä voit harjoittaa ja parantaa muistiasi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että muistimme on kuin lihas. Se vahvistuu käytössä, vielä vanhallakin iällä.

[Tekstiruutu s. 27]

LISÄVINKKEJÄ

▪ Anna aivoille virikkeitä opiskelemalla uusia taitoja, uutta kieltä tai jonkin instrumentin soittamista.

▪ Keskitä huomiosi tärkeimpiin asioihin.

▪ Opettele muistitekniikoita.

▪ Juo tarpeeksi vettä. Elimistön kuivuminen voi aiheuttaa jopa sekavuutta.

▪ Nuku tarpeeksi. Unen aikana aivot tallentavat muistoja.

▪ Rentoudu opiskellessasi. Stressi saa elimistön erittämään kortisolia, joka voi häiritä hermosolujen välistä vuorovaikutusta.

▪ Älä käytä liikaa alkoholia äläkä tupakoi. Alkoholi häiritsee lyhytkestoisen muistin toimintaa, ja alkoholismi voi johtaa tiamiinin puutteeseen. Tämä B-vitamiini on välttämätön muistin normaalille toiminnalle. Tupakointi heikentää aivojen hapensaantia. *

[Alaviite]

^ kpl 36 Perustuu Brain & Mind -verkkolehdessä julkaistuihin tietoihin.

[Tekstiruutu/Kuvat s. 28, 29]

 KUVITTEELLINEN KÄVELY

Miten muistaa kauppalista, jossa on esimerkiksi leipää, munia, maitoa ja voita? Loci-menetelmällä voi ”nähdä” ne, kun kulkee mielikuvituksessaan olohuoneensa läpi.

Kuvittele, että tuolin pehmusteena on leipä,

munat hautoutuvat lampun alla,

akvaariokala ui maidossa

ja televisioruutu on sotkettu voilla.

Mitä huvittavampi tai epätavallisempi mielikuva, sitä parempi! Kaupassa voit kulkea saman kuvitteellisen reitin uudelleen.

[Tekstiruutu s. 29]

OLE ILOINEN ETTÄ UNOHDAT!

Millaista elämäsi olisi, jos muistaisit kaikki asiat, niin tärkeät kuin vähäpätöisetkin? Mieli täyttyisi turhasta tiedosta. Eräs nainen, joka muistaa käytännössä kaiken, mitä hänen elämässään on tapahtunut, ”kuvaili jatkuvaa muistikuvien virtaa ’tauottomaksi, hallitsemattomaksi ja täysin näännyttäväksi’ ja sanoi sitä ’taakaksi’”, kerrotaan New Scientist -lehdessä. Onneksi useimmilla meistä ei ole tätä ongelmaa, sillä kuten tutkijat uskovat, aivoillamme on kyky karsia pois tarpeetonta ja vanhentunutta tietoa. New Scientist -lehdessä sanotaan myös: ”Tehokkaalla unohtamisella on ratkaisevan tärkeä osa toimivassa muistissa. Kun unohdamme jonkin tarpeellisen tiedon, se on vain osoitus siitä, että tämä karsimisjärjestelmä toimii hieman liian tehokkaasti.”