Kuusi avainta menestykseen
Kuusi avainta menestykseen
TODELLINEN menestys saavutetaan elämällä parhaalla mahdollisella tavalla, mikä puolestaan merkitsee Jumalan normien noudattamista ja hänen tarkoituksensa mukaan elämistä. Raamattu sanoo, että tällä tavoin elävästä ihmisestä ”on tuleva kuin vesivirtojen varrelle istutettu puu, joka antaa oman hedelmänsä ajallaan ja jonka lehvistö ei lakastu, ja kaikki, mitä hän tekee, menestyy” (Psalmit 1:3).
Vaikka olemme epätäydellisiä ja teemme virheitä, elämämme voi kaiken kaikkiaan olla erittäin onnellista. Tuntuuko ajatus sinusta houkuttelevalta? Jos tuntuu, seuraavat kuusi Raamatussa esitettyä periaatetta voivat auttaa sinua menestymään ja olemaan onnellinen. Samalla voit nähdä, että Raamatun opetukset tosiaan kertovat Jumalan viisaudesta (Jaakobin kirje 3:17).
1 Pidä raha sille kuuluvalla paikalla
”Rakkaus rahaan on kaikenlaisen pahan juuri, ja tätä rakkautta tavoittelemalla jotkut ovat – – lävistäneet itsensä joka puolelta monilla tuskilla.” (1. Timoteukselle 6:10.) Ongelma ei ole raha sinänsä – jokainenhan tarvitsee rahaa huolehtiakseen omista ja perheensä tarpeista – vaan rakkaus rahaan. Se tekee rahasta ihmisen isännän, hänen jumalansa.
Kuten tämän kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa havaittiin, ne, jotka menestykseen pyrkiessään juoksevat rikkauksien perässä, tavoittelevat todellisuudessa kangastusta. Pettymyksen lisäksi heitä odottavat monet tuskat. Kiihkeässä rikkauksien tavoittelussaan ihmiset usein uhraavat esimerkiksi perheensä ja ystävyyssuhteensa. Toiset taas saavat liian vähän unta – joko työn tai huolien ja murheiden vuoksi. Saarnaajan 5:11:ssä sanotaan: ”Työntekijän uni on makea, söipä hän vähän tai paljon; mutta rikkaan ei hänen yltäkylläisyytensä salli nukkua.” (Vuoden 1938 kirkkoraamattu [5:12, UM].)
Raha on paitsi julma myös petollinen isäntä. Jeesus Kristus puhui ”rikkauden petollisesta voimasta” (Markus 4:19). Rikkaudet lupaavat onnellisuutta mutta eivät täytä tuota lupausta. Ne vain kasvattavat halua saada lisää. Raamattu sanookin: ”Joka rakastaa rahaa, ei saa sitä kyllin.” (Saarnaaja 5:9, vuoden 1992 kirkkoraamattu [5:10, UM].)
Lyhyesti sanottuna rakkaus rahaan kääntyy ihmistä itseään vastaan ja johtaa lopulta pettymykseen ja turhautumiseen ja joskus jopa rikoksen tielle (Sananlaskut 28:20). Onnellisuuden ja menestyksen kanssa käsi kädessä käyvät ennemminkin anteliaisuus, anteeksiantavaisuus, moraalinen puhtaus, rakkaus ja hengellisyys.
2 Kehitä anteliaisuutta
”Onnellisempaa on antaa kuin saada.” (Apostolien teot 20:35.) Se että antaa toisille omastaan silloin tällöin, voi tuoda hetkellistä antamisen iloa, mutta jatkuva anteliaisuus voi tuoda pysyvää onnellisuutta. Anteliaisuutta voidaan tietenkin ilmaista monin tavoin. Parhaita tapoja on antaa aikaansa ja voimiaan, mitä usein myös arvostetaan eniten.
Tutkija Stephen G. Post, joka arvioi tutkimuksia siitä, miten epäitsekkyys, onnellisuus ja terveys liittyvät toisiinsa, totesi, että epäitsekkyys ja toisten auttaminen ovat kytköksissä pitkäikäisyyteen, yleiseen hyvinvointiin ja parempaan fyysiseen ja henkiseen terveyteen, mihin liittyi myös masennuksen väheneminen.
Lisäksi ne, jotka varojensa mukaan antavat auliisti omastaan toisille, eivät joudu kokemaan puutetta sen vuoksi. Sananlaskujen 11:25 sanoo: ”Antelias menestyy, ja se, joka virvoittaa muita, virkistyy itse.” (New International Version.) Näiden sanojen mukaisesti ne, jotka ovat anteliaita sydämestään, odottamatta vastapalvelusta, ovat arvostettuja ja rakastettuja, varsinkin Jumalan silmissä (Heprealaisille 13:16).
3 Anna auliisti anteeksi
”Antakaa jatkuvasti toisillenne auliisti anteeksi, jos jollakulla on valituksen syytä toista vastaan. Niin kuin Jehova on antanut teille auliisti anteeksi, niin antakaa tekin.” (Kolossalaisille 3:13.) Nykyään anteeksiantoa ei useinkaan pidetä tärkeänä; ihmiset haluavat mieluummin päästä tasoihin kuin osoittaa armoa. Tästä seuraa, että loukkaus maksetaan loukkauksella ja väkivalta väkivallalla.
Seurauksena voi olla muunkinlaista vahinkoa. Montrealissa ilmestyvässä The Gazette -lehdessä kerrottiin tutkimuksesta, johon osallistui yli 4600 iältään 18–30-vuotiasta ihmistä. Siinä kävi ilmi, että ”mitä vihamielisempi, turhautuneempi ja ilkeämpi persoonallisuus”, sitä huonokuntoisemmat keuhkot. Jotkin vauriot olivat jopa suurempia kuin tupakoivilla! Anteeksiantavaisuus ei tosiaankaan pelkästään helpota ihmisten välistä kanssakäymistä, vaan se on myös hyvä lääke.
Miten anteeksiantavaisuutta voi kehittää? Tutki aluksi itseäsi rehellisesti. Etkö loukkaakin toisia aika ajoin? Varmaankin arvostat heidän anteeksiantoaan? Eikö siksi kannattaisi osoittaa toisille auliisti armoa? (Matteus 18:21–35.) Tässä yhteydessä on myös tärkeä kehittää itsehillintää. Laske kymmeneen tai anna muulla tavoin itsellesi aikaa rauhoittua. Muista, että itsehillintä on vahvuus. Sananlaskujen 16:32 sanoo: ”Joka on hidas vihastumaan, on parempi kuin väkevä mies.” ”Parempi kuin väkevä mies” – eikö tämä juuri kerro menestyksestä?
4 Mukaudu Jumalan normeihin
”Jehovan käsky on puhdas, se saa silmät loistamaan.” (Psalmit 19:8.) Yksinkertaisesti sanottuna Jumalan normit hyödyttävät meitä niin fyysisesti, henkisesti kuin tunneperäisestikin. Ne muun muassa suojelevat meitä huumeiden käytöltä, juopottelulta, sopimattomalta sukupuoliselta käytökseltä, pornografian katselulta ja muilta vahingollisilta tavoilta (2. Korinttilaisille 7:1; Kolossalaisille 3:5). Näistä voi olla seurauksena syyllistyminen rikokseen, köyhyys, luottamuksen puute, perheen hajoaminen, henkisiä ja tunneperäisiä ongelmia, sairauksia tai jopa ennenaikainen kuolema.
Toisaalta ne, jotka mukautuvat Jumalan normeihin, saavat nauttia hyvistä, kestävistä ihmissuhteista, heillä on itsekunnioitusta, ja he tuntevat sisäistä rauhaa. Jesajan 48:17, 18:ssa Jumala sanoo: ”Minä – – opetan sinua hankkimaan hyötyä itsellesi, – – panen sinut astumaan sitä tietä, jota sinun tulee vaeltaa. Oi kunpa vain todella kiinnittäisit huomiota minun käskyihini! Silloin rauhastasi tulisi niin kuin virta ja vanhurskaudestasi kuin meren aallot.” Luoja haluaa parastamme. Hän haluaa meidän ”astuvan sitä tietä”, joka johtaa todelliseen menestykseen.
5 Osoita epäitsekästä rakkautta
”Rakkaus rakentaa.” (1. Korinttilaisille 8:1.) Voitko kuvitella elämää ilman rakkautta? Miten tyhjää ja onnetonta se olisikaan! Kristitty apostoli Paavali kirjoitti Jumalan hengen ohjauksessa: ”Jos – – minulla ei ole rakkautta [toisiin], en ole mitään – – en hyödy mitään.” (1. Korinttilaisille 13:2, 3.)
Tässä ei tarkoiteta sukupuolista rakkautta, jolla luonnollisestikin on oma paikkansa. Rakkaus, josta tässä puhutaan, on syvempää ja kestävämpää, ja sitä ohjaavat jumaliset periaatteet (Matteus 22:37–39). * Se ei liioin ole passiivista, pelkkää vastaanottamista, vaan aktiivista siinä merkityksessä, että sitä osoitetaan toisille. Paavali sanoi edelleen, että tällainen rakkaus on kärsivällinen ja huomaavainen. Se ei ole mustasukkainen, kerskaileva tai ylpeä. Se on epäitsekkäästi kiinnostunut toisten hyvinvoinnista, eikä se ole herkkä loukkaantumaan vaan on anteeksiantava. Tällainen rakkaus rakentaa. Sen ansiosta voimme onnistua myös ihmissuhteissamme, etenkin suhteissamme perheenjäseniin. (1. Korinttilaisille 13:4–8.)
Vanhemmat ilmaisevat rakkautta lapsiinsa osoittamalla heitä kohtaan lämmintä kiintymystä ja asettamalla heille selviä, Raamattuun perustuvia moraalia ja käytöstä koskevia rajoja. Tällöin lapset saavat varttua turvallisessa, vakaassa perheessä ja tuntea itsensä aidosti rakastetuiksi ja arvostetuiksi. (Efesolaisille 5:33–6:4; Kolossalaisille 3:20.)
Nuori yhdysvaltalaismies Jack kasvoi perheessä, jossa sovellettiin Raamatun periaatteita. Kotoa lähdettyään hän kirjoitti vanhemmilleen kirjeen, jossa sanottiin muun muassa: ”Olen aina yrittänyt noudattaa seuraavaa [Raamatun] käskyä: ’Kunnioita isääsi ja äitiäsi, – – jotta – – sinun kävisi hyvin.’ (5. Mooseksen kirja 5:16.) Minun on käynyt hyvin. Ja nyt tajuan paremmin kuin koskaan, että kaikki on tulosta teidän hartaista, rakkaudellisista ponnisteluistanne vanhempina. Kiitos kaikesta vaivannäöstänne ja tuestanne.” Jos sinä olet isä tai äiti, miltä sinusta tuntuisi saada tällainen kirje? Eikö sydämesi pakahtuisikin ilosta?
Periaatteeseen perustuva rakkaus myös ”iloitsee totuudesta”, hengellisestä totuudesta, joka löytyy Raamatusta (1. Korinttilaisille 13:6; Johannes 17:17). Valaisemme asiaa: Pariskunta, jolla on ongelmia avioliitossaan, päättää lukea yhdessä Markuksen 10:9:n. Siinä ovat Jeesuksen sanat: ”Minkä siis Jumala on sitonut yhteen [avioliittoon], sitä älköön ihminen erottako.” Heidän on nyt tutkittava sydäntään. Iloitsevatko he tosiaan Raamatun totuudesta? Pitävätkö he avioliittoa pyhänä, kuten Jumala pitää, ja näkyykö se heidän toiminnastaan? Haluavatko he nähdä vaivaa ratkaistakseen ongelmansa rakkauden hengessä? Silloin heidän avioliittonsa voi menestyä ja he saavat iloita hyvistä tuloksista.
6 Ole tietoinen hengellisestä tarpeestasi
”Onnellisia ovat ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan.” (Matteus 5:3.) Toisin kuin eläimillä ihmisillä on kyky ymmärtää ja arvostaa hengellisiä asioita. Siksi kyselemme, mikä on elämän tarkoitus, onko olemassa Luojaa, mitä meille tapahtuu, kun kuolemme, ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Kautta maailman miljoonat vilpittömät ihmiset ovat todenneet, että Raamattu vastaa näihin kysymyksiin. Esimerkiksi viimeinen kysymys liittyy ihmiskuntaa koskevaan Jumalan tarkoitukseen. Mikä tuo tarkoitus on? Se, että maasta tulee paratiisi, jossa Jumalaa ja hänen normejaan rakastavat ihmiset asuvat pysyvästi. Psalmi 37:29 sanoo: ”Vanhurskaat saavat omistaa maan, ja he asuvat siinä ikuisesti.”
Luoja selvästikin haluaa meidän elävän menestyksekästä elämää pitempään kuin vain 70–80 vuotta. Hän toivoo meille ikuista menestystä! Nyt on siksi aika hankkia tietoa Luojasta. Jeesus sanoi: ”Tämä merkitsee ikuista elämää, että he hankkivat sinun tuntemustasi, ainoan tosi Jumalan, ja hänen tuntemustaan, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” (Johannes 17:3.) Kun hankit tuota tietoa ja sovellat sitä elämääsi, huomaat itse, että ”Jehovan siunaus rikkaaksi tekee, eikä hän lisää siihen mitään tuskaa” (Sananlaskut 10:22).
[Alaviite]
^ kpl 22 Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa eli niin sanotussa Uudessa testamentissa sanaa ”rakkaus” vastaava kreikan sana on miltei joka kohdassa a·gaʹpē. Se tarkoittaa moraalista rakkautta, joka perustuu harkittuun valintaan periaatteen, velvollisuuden ja soveliaisuuden vuoksi. Se ei silti ole tunteetonta, vaan se voi olla lämmintä ja harrasta. (1. Pietarin kirje 1:22.)
[Tekstiruutu s. 7]
MUITA MENESTYKSEEN OHJAAVIA PERIAATTEITA
▪ Kehitä tervettä jumalanpelkoa. ”Jehovan pelko on viisauden alku.” (Sananlaskut 9:10.)
▪ Valitse ystäväsi viisaasti. ”Viisaiden kanssa vaeltava viisastuu, mutta sen, joka on tekemisissä typerien kanssa, käy huonosti.” (Sananlaskut 13:20.)
▪ Vältä kohtuuttomuutta. ”Juomari ja ahmatti köyhtyy.” (Sananlaskut 23:21.)
▪ Vältä kostonhalua. ”Älkää maksako pahaa pahalla kenellekään.” (Roomalaisille 12:17.)
▪ Ole ahkera. ”Jos joku ei tahdo tehdä työtä, älköön hän syökökään.” (2. Tessalonikalaisille 3:10.)
▪ Noudata kultaista sääntöä. ”Kaikki, mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, teidänkin täytyy samoin tehdä heille.” (Matteus 7:12.)
▪ Pidä kielesi kurissa. ”Joka tahtoo rakastaa elämää ja nähdä hyviä päiviä, pidättäköön kielensä pahasta.” (1. Pietarin kirje 3:10.)
[Tekstiruutu/Kuva s. 8]
RAKKAUS HYVÄÄ LÄÄKETTÄ
Lääkäri ja kirjailija Dean Ornish kirjoittaa: ”Rakkaus ja läheisyys ovat taustalla siinä, mikä tekee meistä sairaita ja mikä terveitä, mikä tuottaa surua ja mikä iloa, mikä johtaa kärsimyksiin ja mikä paranemiseen. Jos jollain uudella lääkkeellä olisi samanlainen vaikutus, käytännöllisesti katsoen maan jokainen lääkäri suosittelisi sitä potilailleen. Sen määräämättä jättäminen olisi huonoa lääkärinhoitoa.”
[Tekstiruutu/Kuvat s. 9]
TOIVOTTOMUUDESTA MENESTYKSEEN
Kun Balkanilla asuvan Milankon kotimaassa syttyi sota, hän liittyi armeijaan. Urotekojensa ansiosta hän sai lempinimen Rambo erään väkivaltaisen elokuvasankarin mukaan. Ajan mittaan Milanko kuitenkin pettyi armeijaan näkemänsä korruption ja ulkokultaisuuden vuoksi. Hän kirjoittaa: ”Elämääni tuli monenlaisia paheita: alkoholi, tupakka, huumeet, uhkapelit ja irralliset sukupuolisuhteet. Olin vajoamassa pohjalle enkä nähnyt minkäänlaista ulospääsytietä.”
Tässä kriittisessä vaiheessa Milanko alkoi lukea Raamattua. Myöhemmin, kun hän oli vierailulla erään sukulaisensa luona, hän näki Jehovan todistajien julkaiseman Vartiotorni-lehden. Hän piti lukemastaan ja alkoi pian tutkia Raamattua todistajien kanssa. Raamatun totuus ohjasi hänet onnellisuuteen ja todelliseen menestykseen johtavalle tielle. ”Sain uutta voimaa”, hän sanoo. ”Luovuin kaikista paheistani ja muutin persoonallisuuttani, ja minut kastettiin Jehovan todistajaksi. Uuden lempeän luonteeni takia tuttavani eivät kutsu minua enää Ramboksi, vaan he ovat ottaneet käyttöön lapsuusajan lempinimeni Zec [Pupu].”