Tarkkailemme maailmaa

▪ Koko Pyhä Raamattu – Uuden maailman käännös on saatavissa 43 kielellä sekä pistekirjoituksena kolmella kielellä. Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännös on lisäksi saatavilla 18 muulla kielellä sekä pistekirjoituksena yhdellä kielellä. Heinäkuussa 2007 Uuden maailman käännöstä oli painettu kaikkiaan 143458577 kappaletta.

▪ Vanhin tunnettu Raamatun tekstikatkelma on niin kutsuttu Herran siunaus 4. Mooseksen kirjan 6:24–26:sta. Se löydettiin kaiverrettuna kahteen amulettina käytettyyn hopearullaan, jotka ovat peräisin 600-luvun lopulta tai 500-luvun alusta eaa. (BIBLICAL ARCHAEOLOGY REVIEW, YHDYSVALLAT.)

▪ 31. joulukuuta 2006 mennessä oli vähintään yksi raamatunkirja julkaistu 2426 kielellä tai murteella. Kasvua edellisestä vuodesta on 23 kieltä. (YHTYNEET RAAMATTUSEURAT, BRITANNIA.)

▪ Amerikkalaisista noin 28 prosenttia pitää Raamattua ”todellisena Jumalan sanana – – joka on ymmärrettävä kirjaimellisesti”, 49 prosenttia ”Jumalan henkeyttämänä sanana, jota ei kuitenkaan pidä ymmärtää kokonaan kirjaimellisesti” ja 19 prosenttia ”satukirjana”. (GALLUP NEWS SERVICE, YHDYSVALLAT.)

Vanhin kiinalainen Raamattu?

”Varhaisin maininta heprealaisen Raamatun kiinankielisestä käännöksestä on kivipatsaassa [vasemmalla] vuodelta 781”, sanoo tutkija Yiyi Chen Pekingin yliopistosta. Nestoriolaisten kristittyjen pystyttämä patsas löydettiin Xianin kaupungista vuonna 1625. ”Kivipatsaan kiinankielisen nimen muodollinen käännös on ’Daqinista lähtöisin olevan loistoisan uskonnon Kiinaan leviämisen muistomerkki’ (– – Daqin on Rooman valtakunnan kiinalainen nimi)”, selittää Chen. ”Patsaan kirjainmerkkien joukossa ovat muun muassa kiinankieliset ilmaukset ’tosi kaanon’ ja ’Raamatun kääntäminen’.”

[Kuvan lähdemerkintä s. 30]

© Réunion des Musées Nationaux/Art Resource

Aarre suosta

Vuonna 2006 Irlannissa turvetta nostaneet työntekijät löysivät suosta Psalmien kirjan eli psalttarin, jonka arvellaan olevan peräisin 700-luvulta. Tältä ajalta on säilynyt vain muutamia käsikirjoituksia. Latinankielistä käsikirjoitusta kuvaillaan todelliseksi aarteeksi. Satakunta pergamenttisivua, jotka ovat alkuperäisessä sidoksessa, ovat erittäin hienoa tekoa. ”Suojamaton ja nahkalaukun jäännökset viittaavat siihen, että psalttari piilotettiin tarkoituksella, kenties viikinkien hyökätessä 1200 vuotta sitten”, sanotaan lontoolaisessa The Times -sanomalehdessä. Vaikka sivut ovat tarttuneet toisiinsa ja ne ovat osittain maatuneet, asiantuntijat uskovat voivansa erottaa ja konservoida ne.

Kuormalavoittain historiaa

Uutisten mukaan arkeologit, jotka ovat seuloneet kuormalavoittain Jerusalemin temppelin paikalta poistettua maata, ovat löytäneet tuhansia esineitä muinaista Israelia edeltäneeltä ajalta nykyaikaan asti. Niiden joukossa on nuolenpää, jollaisia Nebukadnessarin armeija käytti. Tuo armeija tuhosi ensimmäisen tuolla paikalla sijainneen juutalaisen temppelin. Huomattavin löytö on 600–500-luvulta eaa. peräisin oleva savisinetti, jossa kerrotaan olevan hepreaksi nimi Gedaljahu Ben Immer ha-Kohen. Arkeologi Gabriel Barkain mukaan sinetin omistaja ”on saattanut olla sen Pashur Ben Immerin veli, joka Raamatun mukaan [Jeremia 20:1] oli pappi ja temppelivirkailija”.