Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Miksi minä pyörryn?

Miksi minä pyörryn?

Miksi minä pyörryn?

Lääkäri halusi tarkistaa silmänpaineeni, joten hän koskettaisi instrumentilla silmääni. Tiesin, mitä tuleman piti. Aina sama juttu. Silloinkin kun hoitaja ottaa minusta verikokeen. Joskus pelkkä vammoista puhuminen riittää: minä pyörryn.

Erään kanadalaisen raportin mukaan kolmisen prosenttia ihmisistä pyörtyilee edellä mainitun kaltaisissa tilanteissa. Jos sinä kuulut näihin, olet ehkä huonolla menestyksellä yrittänyt pysytellä tajuissasi. Kenties olet koettanut paeta WC:hen, jottet pyörtyisi muiden nähden. Se ei kuitenkaan ole hyvä idea. Taju voi mennä jo matkalla, ja saatat loukata itsesi. Minä olin ollut pyörtymäisilläni niin usein, että päätin ottaa selville, mistä se oikein johtuu.

Kun juttelin erään avuliaan lääkärin kanssa ja tutkiskelin muutamia kirjoja, sain selville, että tämäntyyppisestä kohtauksesta käytetään ilmausta vasovagaalinen kollapsi. * Sen arvellaan johtuvan verenkiertoa säätelevän järjestelmän toimintahäiriöstä esimerkiksi silloin, kun ihminen nousee istuma-asennosta seisomaan.

Jotkin tilanteet, kuten veren näkeminen tai silmätutkimus, voivat aiheuttaa sen, että autonominen hermosto toimii samalla tavoin kuin ihmisen ollessa makuulla, vaikka hän todellisuudessa istuu tai seisoo. Ahdistuneisuus saa tavallisesti ensin sydämen lyömään nopeammin. Sitten pulssi äkkiä hidastuu ja alaraajoihin vievät verisuonet laajenevat. Tämän vuoksi veren virtaus jalkoihin lisääntyy, kun taas virtaus päähän vähenee. Aivot eivät saa tarpeeksi happea, ja ihminen pyörtyy. Miten pyörtymisen voisi estää?

Verikoetta otettaessa voisi olla hyvä katsoa muualle tai olla pitkällään. Koska vasovagaalista pyörtymistä ennakoivat oireet ovat usein tunnistettavissa, ehditään yleensä ryhtyä varotoimiin. Useat lääkärit suosittelevat, että potilas käy makuulle ja nostaa jalat ylös tuolia tai seinää vasten. Näin veri ei pääse pakkautumaan jalkoihin ja pyörtyminen saatetaan välttää. Olo kohenee tavallisesti jo muutamassa minuutissa.

Toivottavasti nämä tiedot auttavat myös sinua tunnistamaan uhkaavan vasovagaalisen kollapsin merkit, niin että voit ryhtyä ripeisiin toimiin ja pysyä tajuissasi. (Lähetetty.)

[Alaviite]

^ kpl 4 ”Vasovagaalinen” viittaa pitkän vagus- eli kiertäjähermon verisuonten toimintaan.

[Huomioteksti s. 28]

On kenties hyvä olla pitkällään hoitotoimenpiteen aikana.