Onko liikunta välttämätöntä?

”Treenaa kaksi kertaa viikossa, niin pysyt kunnossa. Liiku puoli tuntia päivässä. Vältä alkoholia, niin et sairastu syöpään. Nauti alkoholia, niin sydäntaudin riski pienenee. Tuntuuko sinusta joskus siltä, että olet hukkua hyvien neuvojen tulvaan? Yhtenä päivänä uutisissa sanotaan yhtä ja seuraavalla viikolla jotain aivan muuta. – – Miksi tutkijat eivät voi olla asioista yhtä mieltä? Miksi kahvi on vaarallista yhdellä viikolla ja vaaratonta seuraavalla viikolla?” (Kasvatustieteen tohtori, liikuntatieteiden professori Barbara A. Brehm)

TERVEYSALAN asiantuntijoilla on usein erilaisia mielipiteitä ravitsemukseen ja kuntoiluun liittyvissä kysymyksissä. Hyvinvointia koskevien käskyjen ja kieltojen tulva hämmentää monia ihmisiä. Mutta kun puhutaan kohtuullisen liikunnan tarpeesta, tutkijoiden keskuudessa näyttää vallitsevan täydellinen yksimielisyys: jos haluaa olla terveempi, on liikuttava säännöllisesti!

Liikunnan vähyydestä on nykyaikana tullut vakava ongelma varsinkin teollisuusmaissa. Näissä maissa tehtiin sukupolvien ajan raskasta ruumiillista työtä maatalouden, metsästyksen tai rakentamisen piirissä. Jatkuva fyysinen ponnistelu, jota jo pelkästään elämän välttämättömyyksien hankkiminen vaati, verotti kyllä usein myös ihmisten terveyttä ja jopa lyhensi heidän elämäänsä. Encyclopædia Britannica -tietosanakirjan mukaan ”keskimääräinen elinikä oli antiikin Kreikassa ja Roomassa noin 28 vuotta”, kun taas 1900-luvun lopulla teollisuusmaissa elettiin keskimäärin 74-vuotiaiksi. Mistä elinvuosien lisääntyminen johtuu?

Tekniikka – siunaus vai kirous?

Menneisiin vuosisatoihin verrattuna ihmiset ovat nykyään suhteellisesti terveempiä ja elävät pitempään. Se on osittain teknisen vallankumouksen ansiota. Uudet keksinnöt ovat muuttaneet toimintatapoja, ja monet raskaat työt ovat nyt siedettävämpiä. Lääketiede on ottanut suuria edistysaskelia taistelussa sairauksia vastaan ja onnistunut siten kohentamaan valtaenemmistön terveyttä. Mutta kehityksellä on kääntöpuolensakin.

Vaikka nykyaikainen tekniikka on edistänyt terveyttä, se on ajan mittaan vaikuttanut myös siihen, että monien ihmisten elämäntyyli on muuttunut fyysisesti passiivisemmaksi. Yhdysvaltain sydänliitto sanoo tuoreessa raportissaan, että ”taloudelliset muutokset, kaupungistuminen, teollistuminen ja globalisaatio tuovat elämäntyyliin muutoksia, jotka lisäävät sydäntautien riskiä” (International Cardiovascular Disease Statistics). Suurimpia vaaratekijöitä ovat raportin mukaan ”fyysinen passiivisuus ja epäterveellinen ruokavalio”.

Monissa maissa vielä 50 vuotta sitten työteliäs mies hikoili hevosen ja auran perässä, pyöräili kirkonkylään hoitamaan pankkiasiansa ja puuhaili kodin korjaustöiden parissa iltaisin. Hänen lastenlastensa  elämä on aivan toisenlaista. Tämän päivän työntekijä saattaa istua tietokoneen edessä suurimman osan päivästä, ajaa autolla lähes kaikki matkat ja viettää iltansa television ääressä.

Erään tutkimuksen mukaan ruotsalaiset metsurit kuluttivat ennen tukkimetsässä jopa 7000 kaloria päivässä mutta nyt he valvovat, kun huipputekniset koneet hoitavat suurimman osan raskaasta työstä. Aiemmin maanteitä rakensivat ja pitivät kunnossa kautta maailman miehet hakku ja lapio työvälineinään, mutta nyt niiden tilalla on kehitysmaissakin raivaustraktoreita ja muuta raskasta kalustoa.

Joissakin osissa Kiinaa suosituin kulkuväline ei enää olekaan polkupyörä vaan yhä useammin skootteri. Yhdysvalloissa, missä joka neljäs kuljettava matka on alle puolentoista kilometrin pituinen, 75 prosenttia näistä lyhyistä matkoista tehdään autolla.

Uusi tekniikka on tuottanut myös liikunnallisesti passiivisten lasten sukupolven. Eräässä tutkimuksessa pantiin merkille, että sitä mukaa kuin videopelit tulevat ”kiinnostavammiksi ja realistisemmiksi, lapset – – viettävät pelikonsoliensa ääressä enemmän aikaa”. Samanlaisia tuloksia on saatu tutkittaessa televisionkatselua ja muita lasten ajanvietemuotoja, jotka eivät vaadi liikkumista.

Passiivisen elämäntyylin riskejä

Fyysisen ponnistelun jyrkkä väheneminen on johtanut moniin fyysisiin ja mielenterveysongelmiin. Esimerkiksi muuan brittiläinen terveysalan laitos kertoo: ”Liikunnallisesti passiivisten lasten itsetunto voi heikentyä ja ahdistuneisuus ja stressi voivat lisääntyä. He myös alkavat tupakoida ja käyttää huumeita todennäköisemmin kuin aktiiviset lapset. Passiivisilla työntekijöillä on enemmän poissaoloja työstä kuin aktiivisilla. Arkiasioiden hoitamisessa tarvittava peruskunto ja notkeus vähenevät passiivisilla ihmisillä myöhempinä elinvuosina, jolloin monet heistä tulevat riippuvaisiksi toisista ja voivat henkisesti keskimääräistä huonommin.”

Erään kanadalaisen tutkimuslaitoksen (Canadian Fitness and Lifestyle Research Institute) johtaja Cora Craig kertoo, että ”kanadalaiset liikkuvat työssä huomattavasti vähemmän kuin ennen – –. Aktiivisuus on yleisesti  vähentynyt.” Kanadalainen Globe and Mail -lehti kirjoittaa: ”Noin 48 prosenttia kanadalaisista on ylipainoisia, ja heistä 15 prosenttia on lihavia.” Lisäksi 59 prosenttia aikuisista viettää lehden mukaan liikunnallisesti passiivista elämää. Lääkäri Matti Uusitupa Kuopion yliopistosta varoittaa: ”Tyypin 2 diabetes lisääntyy nopeasti joka puolella maailmaa sitä mukaa kuin lihavuus ja fyysisesti passiivinen elämäntyyli yleistyvät.”

Hongkongissa äskettäin tehty tutkimus antoi viitteitä siitä, että noin 20 prosenttia 35-vuotiaiden ja sitä vanhempien kuolemista voi liittyä fyysisen aktiivisuuden vähyyteen. Tutkimuksessa, jota veti professori Tai-Hing Lam Hongkongin yliopistosta, tultiin siihen tulokseen, että tuon kaupungin kiinalaisväestön keskuudessa ”liikunnan puute on suurempi riski kuin tupakointi” (Annals of Epidemiology 2004). Tutkijat arvelevat, että kuolleisuusluvut nousevat vielä samoihin lukemiin muuallakin Kiinassa.

Onko tämä todellinen huolenaihe? Voiko liikunnan puute tosiaankin olla terveydelle vaaraksi, jopa enemmän kuin tupakointi? Asiantuntijat ovat laajalti sillä kannalla, että liikunnallisesti passiivisilla ihmisillä on aktiivisiin verrattuna yleensä korkeampi verenpaine sekä suurempi riski saada aivo- tai sydäninfarkti, sairastua tiettyihin syöpiin tai osteoporoosiin ja lihota merkittävästi. *

The Wall Street Journal -lehdessä kerrotaan: ”Ylipainoisten ja lihavien määrä kasvaa hälyttävää vauhtia kaikissa maanosissa, myös alueilla joilla aliravitsemus on yleistä.  Pääsyyllinen on sama runsasenergiaisten ruokavalioiden ja fyysisesti passiivisen elämäntyylin yhdistelmä, jonka vuoksi lihavuus yleistyy Yhdysvalloissakin.” Terveyskäyttäytymisen professori Stephan Rössner Tukholman Karoliinisesta instituutista on samaa mieltä ja väittää jopa, että ”maailmassa ei ole yhtään maata, missä lihavuus ei olisi lisääntymässä”.

Maailmanlaajuinen ongelma

Säännöllinen, kohtuullisesti rasittava liikunta on selvästikin erittäin tärkeää hyvinvoinnille. Mutta huolimatta passiivisuuteen liittyvistä terveysriskeistä, joista on tiedotettu laajalti, suuri osa maailman väestöstä ei edelleenkään liiku juuri lainkaan. Maailman sydänjärjestö arvioi, että 60–85 prosenttia maapallon väestöstä ”ei liiku niin paljon, että siitä olisi hyötyä terveydelle. Joukkoon kuuluu erityisesti tyttöjä ja naisia.” Järjestö väittää, että ”lisäksi lähes kaksi kolmasosaa lapsista liikkuu terveyden kannalta liian vähän”. Yhdysvalloissa noin 40 prosenttia aikuisista on liikunnallisesti passiivisia ja noin puolet 12–21-vuotiaista nuorista ei harrasta säännöllisesti rasittavaa liikuntaa.

Eräässä tutkimuksessa, joka koski 15:tä Euroopan maata, kävi ilmi, että fyysisesti passiivisten ihmisten määrä vaihteli Ruotsin 43 prosentista Portugalin 87 prosenttiin. São Paulon osavaltiossa Brasiliassa noin 70 prosenttia väestöstä on passiivisia. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan ”terveystutkimuksissa eri puolilla maailmaa koottu tieto on huomattavan samansuuntaista”. Ei pitäisikään olla yllättävää, että joka vuosi arviolta kaksi miljoonaa ihmistä kuolee syistä, jotka liittyvät liikunnan vähyyteen.

Asiantuntijat kautta maailman pitävät suuntausta huolestuttavana. Viranomaiset ovat siksi käynnistäneet eri maissa valistuskampanjoita kohtuullisen liikunnan hyödyistä. Australia, Japani ja Yhdysvallat toivovat, että liikkuvien kansalaisten määrä nousee vuoteen 2010 mennessä 10 prosenttia. Skotlannin tavoitteena on saada puolet aikuisväestöstä liikkumaan säännöllisesti vuoteen 2020 mennessä. Eräässä WHO:n raportissa todetaan, että ”fyysistä aktiivisuutta edistäviä kansallisia ohjelmia on aloitettu myös muun muassa Meksikossa, Brasiliassa, Jamaikassa, Uudessa-Seelannissa, Suomessa, Venäjällä, Marokossa, Vietnamissa, Etelä-Afrikassa ja Sloveniassa”.

Valtioiden ja terveysjärjestöjen ponnisteluista huolimatta vastuu omasta terveydestä on viime kädessä meillä itsellämme. Oletko sinä riittävän aktiivinen? Liikutko tarpeeksi? Jos et, miten voisit päästä eroon passiivisesta elämäntyylistä? Seuraavassa kirjoituksessa kerrotaan, miten fyysistä aktiivisuutta voi lisätä.

[Alaviite]

[Tekstiruutu s. 4]

Passiivisuuden hinta

Monet valtiot ja terveysjärjestöt ovat hyvin huolissaan kustannuksista, joita fyysinen passiivisuus aiheuttaa yhteiskunnalle.

● Australia. Liikunnan vähyydestä johtuvat terveydenhuoltomenot ovat vuosittain noin 280 miljoonaa euroa.

● Kanada. Vastaava summa Kanadassa oli Maailman sydänjärjestön mukaan yhden ainoan vuoden aikana yli 1,5 miljardia euroa.

● Yhdysvallat. Fyysiseen passiivisuuteen suoraan liittyvät terveydenhuoltomenot olivat vuonna 2000 tähtitieteelliset 56 miljardia euroa.

[Tekstiruutu/Kuvat s. 5]

Lapset tarvitsevat liikuntaa

Tuoreissa tutkimuksissa on havaittu, että yhä harvemmat lapset harrastavat liikuntaa säännöllisesti. Suuntaus on yleisempi tyttöjen keskuudessa. Liikunnallisuus näyttää vähenevän iän myötä. Seuraavassa muutamia säännöllisen liikunnan monista hyödyistä:

● Edistää vahvan luuston ja lihaksiston sekä terveiden nivelten kehittymistä

● Ehkäisee ylipainoisuutta ja lihavuutta

● Ehkäisee tai hidastaa korkean verenpaineen kehittymistä

● Ehkäisee tyypin 2 diabetesta

● Vahvistaa itsetuntoa ja ehkäisee ahdistuneisuutta ja stressiä

● Auttaa omaksumaan aktiivisen elämäntyylin ja säilyttämään sen aikuisenakin

[Tekstiruutu/Kuva s. 6]

Parempi terveys iäkkäille

On sanottu, että mitä vanhempi ihminen on, sitä enemmän hän hyötyy kohtuullisesta liikunnasta. Silti monet iäkkäät arkailevat liikunnan aloittamista, koska he pelkäävät loukkaantuvansa tai tulevansa kipeiksi. Varttuneiden on tietysti hyvä puhua lääkärin kanssa, ennen kuin he aloittavat rasittavaa liikuntaa sisältävän ohjelman. Asiantuntijoiden mukaan fyysinen aktiivisuus voi kuitenkin parantaa tuntuvasti iäkkäiden elämänlaatua. He voivat hyötyä säännöllisestä liikunnasta muun muassa seuraavilla alueilla:

● Henkinen vireys

● Tasapaino ja notkeus

● Henkinen hyvinvointi

● Toipuminen sairauksista tai vammoista

● Ruoansulatuskanavan ja maksan toiminta

● Aineenvaihdunta

● Immuunijärjestelmä

● Luuntiheys

● Energisyys