Suolakakku

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA SAMBIASTA

Mitä sana suola tuo mieleesi? Ehkä vuorisuolan, merisuolan tai pöytäsuolan. Oletko koskaan kuullut Cibwa-suolasta, jota saadaan Mpikan alueelta Sambian Pohjoisesta provinssista? Erikoista Cibwa-suolassa on se, että sitä saadaan heinästä.

Cibwasuon lähistöllä asuvat ihmiset erottavat ainutlaatuisen menetelmän avulla mineraaleja korkeasta heinästä, jota kasvaa lähellä Lwitikilajokea. He keräävät heinää elokuusta lokakuuhun ennen sadekauden alkua. Kun sateet alkavat, heinästä ei saada suolaa.

Kun heinä on leikattu ja kuivatettu, se poltetaan eloperäisen aineksen poistamiseksi. Suola ei kuitenkaan pala vaan jää tuhkaan. Tuhka pannaan astiaan, joka tehdään esimerkiksi pullokurpitsan hedelmästä, ja tuhkan läpi annetaan siivilöityä hitaasti vettä. Suola liukenee veteen ja kulkeutuu sen mukana pois astian pohjassa olevista rei’istä. Sitten suolavesi kerätään seuraavaa vaihetta, haihdutusta, varten.

Suolavesi kaadetaan saviastiaan, joka pannaan avotulen päälle, jotta vesi haihtuisi siitä pois. Tämä voi viedä kuusi tuntia. Sitä mukaa kuin vettä haihtuu, astiaan kaadetaan lisää suolavettä. Lopulta astia on täynnä suolamassaa. Nyt astia toimii muottina. Kun se otetaan pois tulen päältä ja rikotaan, jäljelle jää suolakakku.

Asukkaat ovat tehneet Cibwa-suolaa sukupolvien ajan. Menetelmän keksijästä ei ole tietoa. On kuitenkin hämmästyttävää, että ihmisillä on nykyaikaisen suolankäsittelyn perustiedot tällä syrjäisellä alueella Sambian maaseudulla – kaukana suuresta maailmasta.

[Kuva s. 19]

Suolaveden valuttamista

[Kuva s. 19]

Valmis tuote

[Kuva s. 19]

Saviastia