Tulisiko meidän käyttää Jumalan nimeä?

VUONNA 1902 The Presbyterian and Reformed Review -lehdessä oli artikkeli eräästä uudesta raamattulaitoksesta. Kyse oli vuonna 1901 julkaistusta Amerikkalaisesta standardikäännöksestä (American Standard Version), joka oli tarkistettu laitos 1600-luvulta peräisin olevasta Kuningas Jaakon käännöksestä. Artikkelissa käsiteltiin sitä, onko englanninkielisessä Raamatussa sopivaa käyttää toistuvasti Jumalan nimeä Jehova, ja todettiin:

”Emme voi ymmärtää, miten joku voisi olla eri mieltä tämän käytännön sopivuudesta. Tämä on Herran erisnimi, jolla hän on päättänyt tehdä itsensä tunnetuksi kansalleen. Menetys, joka on koitunut sen muuttamisesta kuvailevaksi arvonimeksi, on mielestämme valtava. Tämän nimen oikeasta muodosta on varmasti kiistaa, eikä kukaan oleta, että se olisi ’Jehova’. Se kuitenkin välittää englantilaiselle lukijalle Jumalan nimen merkityksen, ja olisi pikkumaista korvata se Jahvella tai joillakin muilla muodoilla, joita oppineet enemmän tai vähemmän virheellisesti nykyään käyttävät. Meistä on erittäin hyödyllistä Vanhan testamentin englanninkielisen lukijan kannalta, että nyt ensimmäistä kertaa hänen käyttämässään yleisessä käännöksessä häntä vastaan tulee jatkuvasti nimi ’Jehova’ ja että hän oppii kaiken, mitä ’Jehova’ on ollut kansalleen ja tehnyt sen hyväksi.”

Monet muut englanninkieliset raamatunkäännökset käyttävät ”Jehovaa” tai jotain toista Jumalan nimen muotoa. Jumalan erisnimeä käyttävät myös monet muunkieliset raamatunkäännökset, joista on esimerkkejä tällä sivulla. Jumala sanoi Moosekselle nimestään Jehova: ”Tämä on minun nimeni ajan hämärään asti, ja tämä on muistona minusta sukupolvesta sukupolveen.” Ei siis varmasti ole epäilystäkään siitä, että on sopivaa käyttää Jumalan nimeä nykyään. (2. Mooseksen kirja 3:13–15.)

[Kuvat s. 31]

Psalmi 83:18 eri kielillä

Tsonga

Šona

Vietnam

Espanja

Hindi

Tagalog

Englanti