Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Miten voin kestää epäonnistumiset?

Miten voin kestää epäonnistumiset?

Nuoret kysyvät:

Miten voin kestää epäonnistumiset?

”Sain juuri todistuksen, ja reputin jälleen samoissa neljässä aineessa. Vaikka kuinka yritin, epäonnistuin taas.” (15-vuotias Lauren)

”Epäonnistumisista selviytyminen vaatii kovaa taistelua. On helppo alkaa ajatella kielteisesti.” (19-vuotias Jessica)

PELKKÄ ajatuskin epäonnistumisesta voi tuntua vastenmieliseltä. Aika ajoin meille kaikille kuitenkin sattuu kömmähdyksiä. Olipa kyse sitten kokeesta koulussa, itsensä nolaamisesta, pettymyksen tuottamisesta jollekulle, josta pidämme, tai vakavasta moraalisesta hairahduksesta, epäonnistuminen voi tuntua musertavalta.

On selvää, että kaikki ihmiset tekevät virheitä. Raamattu sanoo: ”Kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kunniaa vailla.” (Roomalaisille 3:23.) Epäonnistumisista voi kuitenkin olla vaikea toipua. Jason-niminen nuori toteaa: ”Olen itse pahin tuomarini. Jos teen virheen, toiset voivat nauraa, mutta sitten he yleensä unohtavat koko jutun. Minä en unohda, vaan jauhan asiaa mielessäni.”

Omien virheiden miettiminen jossain määrin ei välttämättä ole paha asia – varsinkaan jos se kannustaa edistymään. Mutta alituinen ja armoton itsensä kritisointi on vahingollista ja hyödytöntä. Sananlaskujen 12:25:ssä sanotaan: ”Huolestuneisuus miehen sydämessä sen alas painaa.”

Ajattelehan miestä nimeltä Epafroditos, josta kerrotaan Raamatussa. Hänet lähetettiin Roomaan apostoli Paavalin henkilökohtaiseksi apulaiseksi. Hän kuitenkin sairastui eikä voinutkaan hoitaa tehtäväänsä, ja lopulta Paavali päätyi pitämään huolta hänestä! Paavali järjesti Epafroditoksen kotiinpaluun ja ilmoitti sikäläiselle seurakunnalle, että tämä uskollinen mies oli lisäksi vaipunut masennukseen. Miksi? ”Kuulitte hänen sairastuneen”, Paavali selitti. (Filippiläisille 2:25, 26.) Kun Epafroditos tajusi, että toiset tiesivät hänen olevan sairas ja kykenemätön huolehtimaan tehtävistään, hän on hyvinkin voinut tuntea itsensä epäonnistuneeksi. Ei siis ihme, että hän masentui.

Voiko epäonnistumisen aiheuttamia tuskallisia tunteita mitenkään välttää?

Tiedä rajasi

Yksi tapa pienentää epäonnistumisen riskiä on asettaa itselleen järkeviä, kohtuullisia tavoitteita. ”Viisaus on vaatimattomien parissa”, sanoo Raamattu (Sananlaskut 11:2; 16:18). Vaatimaton ihminen tajuaa rajoituksensa. On toki hyödyllistä asettaa välillä itselleen haasteita, jotta voisi kehittää taitojaan. Ole kuitenkin realistinen. Et ehkä yksinkertaisesti ole haka matematiikassa, eikä sinussa kenties ole ainesta huippu-urheilijaksi. Michael-niminen nuori mies sanoo: ”Tiedän, etten ole hyvä urheilussa. Niinpä en urheillessani odota itseltäni mahdottomia. Tavoitteiden on oltava sellaisia, että niiden saavuttaminen on mahdollisuuksien rajoissa.”

Mieti 14-vuotiaan Yvonnen asennetta. Hänellä on selkärankahalkio ja CP-vamma. Hän sanoo: ”En pysty kävelemään, tanssimaan enkä juoksemaan niin kuin muut. On turhauttavaa, kun ei pysty tekemään samoja asioita kuin toiset. Useimmat eivät todellisuudessa tajua, miltä minusta tuntuu. Pystyn silti kestämään sen.” Yvonne suosittelee: ”Älä anna periksi vaan jatka yrittämistä. Jos epäonnistut tai olet tyytymätön tulokseen, älä luovuta. Tee aina parhaasi.”

Ei myöskään kannata vertailla itseään epäoikeudenmukaisesti toisiin. 15-vuotias Andrew sanoo: ”Yritän olla vertaamatta itseäni muihin, sillä jokaisella on omat vahvuutensa ja kykynsä.” Andrew’n ajatus myötäilee sitä, mitä Raamattu sanoo Galatalaiskirjeen 6:4:ssä: ”Koetelkoon kukin, mitä hänen oma työnsä on, ja silloin hänellä on syytä riemuun vain itseensä katsoen eikä toiseen verraten.”

Toisten suuret odotukset

Joskus kuitenkin toiset, kuten vanhemmat tai opettajat, kohdistavat sinuun suuria odotuksia. Sinusta voi tuntua, että yrititpä miten kovasti tahansa, heille ei riitä mikään. Tilannetta pahentaa vielä se, että he saattavat ilmaista pettymyksensä sanoin, jotka ärsyttävät tai tuntuvat jopa musertavilta (Job 19:2). Todennäköisesti tajuat, etteivät vanhempasi tai muut yritä tarkoituksellisesti loukata sinua. Jessica toteaakin: ”Monesti he eivät edes tajua, millainen vaikutus heillä on. Joskus on kyse vain väärinkäsityksestä.”

Onko toisaalta mahdollista, että toiset näkevät jotain, mitä itse et huomaa? Voisitko esimerkiksi todellisuudessa aliarvioida kykysi ja vähätellä itseäsi? Älä siksi torju toisten ehdotuksia vaan ole järkevä ja ’kuuntele kuria’ (Sananlaskut 8:33). Michael selittää: ”Se on omaksi parhaaksesi. He haluavat sinun edistyvän. Pidä sitä haasteena.”

Entä jos toisten odotukset tuntuvat yksinkertaisesti kohtuuttomilta ja tiedät varmasti, että epäonnistut? Siinä tapauksessa olisi viisasta puhua asiasta heille kunnioittavasti mutta suoraan ja kertoa, miltä sinusta tuntuu. Yhdessä voitte kenties asettaa realistisempia tavoitteita.

Hengelliset ”epäonnistumiset”

Jehovan todistaja -nuorten haasteena on huolehtia tehtävistään Jumalan sananpalvelijoina (2. Timoteukselle 4:5). Jos olet nuori kristitty, voit aika ajoin tuntea itsesi puutteelliseksi. Ehkä sinusta tuntuu, että kokouksissa vastaamisessasi olisi parantamisen varaa. Tai ehkä sinun on vaikea selittää toisille Raamatun sanomaa. Jessica esimerkiksi tutki Raamattua erään toisen tytön kanssa. Jonkin aikaa tutkistelu edistyi hyvin. Mutta yhtäkkiä tyttö päätti, ettei haluakaan palvella Jumalaa. Jessica muistelee: ”Tunsin itseni epäonnistuneeksi.”

Miten Jessica selviytyi noista tunteista? Ensiksi hänen oli tajuttava, että tuo tutkisteluoppilas ei ollut hylännyt häntä vaan Jumalan. Hän sai apua myös sen mietiskelemisestä, mitä Raamatussa kerrotaan Pietarista, jumalaapelkäävästä miehestä, joka teki monia virheitä. Jessica kertoo: ”Raamattu osoittaa, että Pietari voitti heikkoutensa, ja Jehova käytti häntä monin tavoin Valtakunnan etujen edistämisessä.” (Luukas 22:31–34, 60–62.) Tietenkin jos opetustaidossasi on parantamisen varaa, sinun kannattaa ponnistella asian hyväksi (1. Timoteukselle 4:13). Pyydä apua niiltä kypsiltä seurakunnan jäseniltä, jotka voivat opettaa ja valmentaa sinua.

Ehkä sinusta tuntuu, että kaikkein haastavinta on ovelta-ovelle-palvelus. Jason myöntää: ”Jokainen nenän edessä sulkeutuva ovi tuntuu pieneltä epäonnistumiselta.” Mutta sitten hän jatkaa: ”Minun on muistettava, että todellisuudessa en ole epäonnistunut.” Hän on onnistunut siinä, mitä Jumala on käskenyt häntä tekemään: hän on saarnannut. Vaikka torjutuksi tuleminen tuntuukin ikävältä, kaikki ihmiset eivät hylkää Raamatun sanomaa. ”Kun tapaan jonkun, joka kuuntelee”, Jason sanoo, ”vaivannäköni palkitaan.”

Vakavat virheet

Mitä jos teet vakavan virheen tai syyllistyt jopa vakavaan syntiin? 19-vuotiaalle Analle * kävi niin. Hän sanoo: ”Tuotin pettymyksen seurakunnalle, perheelleni ja varsinkin Jehova Jumalalle.” Jotta voisit toipua, sinun on kaduttava ja etsittävä apua seurakunnan hengellisesti kypsiltä miehiltä (Jaakobin kirje 5:14–16). Ana muistaa erään vanhimman lohduttavat sanat: ”Hän sanoi, että kaikista kuningas Daavidin virheistä huolimatta Jehova halusi antaa hänelle anteeksi, ja Daavid toipui. Se auttoi minua.” (2. Samuelin kirja 12:9, 13; Psalmit 32:5.) Sinun on myös parhaan kykysi mukaan vahvistettava itseäsi hengellisesti. Ana sanoo: ”Luin Psalmien kirjan läpi moneen kertaan, ja minulla on vihko, johon kirjoitan rohkaisevia raamatunkohtia.” Vakavastakin synnistä voi ajan mittaan toipua. Sananlaskujen 24:16:ssa sanotaan: ”Vanhurskas voi langeta jopa seitsemästi ja on nouseva ylös.”

Miten päästä yli?

Luonnollisesti myös suhteellisen pienet epäonnistumiset voivat tuottaa tuskaa. Miten niiden yli voi päästä? Ensinnäkin suhtaudu virheisiin realistisesti. Michael suosittelee: ”Ei pidä ajatella, että on yleensäkin epäonnistuja, vaan kannattaa eritellä, missä teki virheen ja mistä se johtui. Niin voi toimia paremmin seuraavalla kerralla.”

Älä liioin suhtaudu itseesi liian vakavasti. On ”aika nauraa” – myös itselleen! (Saarnaaja 3:4.) Jos tunnet olosi masentuneeksi, keskity johonkin, missä olet hyvä, vaikkapa johonkin harrastukseen tai urheilulajiin. Se että olet ’rikas hyvissä teoissa’, muun muassa kertomalla uskostasi toisille, voi auttaa sinua suhtautumaan itseesi myönteisemmin (1. Timoteukselle 6:18).

Muista lisäksi, että ”Jehova on armollinen ja suosiollinen – –. Ei hän aina moiti.” (Psalmit 103:8, 9.) Jessica sanoo: ”Minusta tuntuu, että mitä lähemmäksi Jehova Jumalaa pääsen, sitä varmempi olen hänen tuestaan ja avustaan kaikessa, mitä eteen tulee.” On tosiaankin lohduttavaa tietää, että epäonnistumisistasi huolimatta taivaallinen Isäsi pitää sinua suuressa arvossa.

[Alaviite]

^ kpl 23 Nimi on muutettu.

[Kuva s. 20]

Jos toisten sinuun kohdistamat odotukset tuntuvat ylivoimaisilta, puhu heille asiasta kunnioittavasti

[Kuva s. 21]

Kun keskittyy siihen, missä on hyvä, voi karkottaa epäonnistumisen tunteet