Uudistuksia vaaditaan

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA SAKSASTA

”Jos olisin nuorempi, perustaisin uudistusliikkeen!” huudahti 80-vuotias saksalaisnainen Anna. ”Mitä muuttaisit?” kysyi Robert. ”Kaiken!” vastasi Anna.

MONI on yhtä mieltä Annan kanssa. Saksassa tehtiin 1990-luvun puolivälissä mielipidetutkimus, josta ilmeni, että kaksi kolmesta tutkimukseen osallistuneesta piti ”perinpohjaisia – – uudistuksia ja merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia” tarpeellisina. Ehkä tilanne on samanlainen sinun kotimaassasi.

Kun ihmiset vaativat muutosta, heille yleensä luvataan uudistuksia. Käsitellessään koulujärjestelmän uudistusta kasvatus- ja valtiotieteiden dosentti Frederick Hess kirjoitti: ”Uudistukset ovat pitkälti  symbolisia pyrkimyksiä rauhoittaa kärsimättömiä kansalaisia.” Saamme lukea lehdistä, että vireillä on vero-, terveydenhuolto-, maatalous- ja lakiuudistuksia. Saamme kuulla, että uudistuksia ehdotetaan koulujärjestelmään, sosiaalihuoltoon ja vankeinhoitoon. * Lehdissä myös kerrotaan, että joissakin kirkoissa vaaditaan oppien uudistamista.

Uudistusmieliset ja konservatiivit

Miksi uudistuksia vaaditaan? Ihminen yrittää jatkuvasti parantaa ympärillään olevaa maailmaa. Tähän on pyritty äänestysten, rahavarojen, lainsäädännän ja raakojen voimakeinojen avulla. Syynä on ihmisen syvään juurtunut halu parantaa osaansa, turvata lastensa tulevaisuus tai muuttaa yhteiskuntaa niiden idealististen käsitysten mukaisiksi, joita hänellä on hyvinvoinnista, moraalista ja oikeudenmukaisuudesta. Ihmiset tulevat vaatimaan uudistuksia niin kauan kuin heidän on taisteltava tietämättömyyttä, sairauksia, köyhyyttä ja nälkää vastaan.

Monet pitävät uudistuksia tervetulleina, mutta toisilla on erilainen käsitys niitä ajavista ihmisistä ja heidän päämääristään. Joistakuista on parempi, että yhteiskunta säilyy ennallaan. He pitävät uudistajia idealisteina, jotka haluavat muuttaa maailmaa mutta jotka ovat menettäneet kosketuksen todellisuuteen. Saksalaisia uudistusliikkeitä käsittelevässä kirjassa Handbuch der deutschen Reformbewegungen 1880–1933 sanotaan, että ”uudistajista tulee helposti kritiikin, pilapiirrosten ja ironian kohteita”. Ranskalainen näytelmäkirjailija Molière on sanonut: ”Mikään ei ole niin suurta mielettömyyttä kuin halu muuttaa maailmaa paremmaksi.”

Mitä mieltä sinä olet? Voidaanko oloja parantaa uudistusten avulla, vai ovatko uudistajat vain idealistisia haihattelijoita? Entä menneisyydessä tehdyt uudistukset? Saavuttivatko niitä ajaneet tavoitteensa? Näitä kysymyksiä käsitellään seuraavissa kirjoituksissa.

[Alaviite]