Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Salaperäinen lumileopardi esittäytyy

Salaperäinen lumileopardi esittäytyy

Salaperäinen lumileopardi esittäytyy

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA SUOMESTA

HARVA eläin on yhtä salaperäinen kuin lumileopardi. Vain kourallinen ihmisiä on nähnyt sen luonnossa, eikä sen elintavoista tiedetä paljoakaan.

Lumileopardi, jota monet pitävät kauneimpana suurista kissaeläimistä, kuuluu Helsingin Korkeasaaren eläintarhan vetonauloihin. Lumileopardin poikkeukselliset elintavat tekevät siitä hyvin mielenkiintoisen.

Kissa maailman huipulla

Vaikka lumileopardia tavataan ainakin 12 eri maassa, Bhutanista Venäjälle, se yhdistetään yleensä Himalajan vuoristoon. Nämä maailman korkeimmat vuoret ovat henkeäsalpaavan kauniita, mutta alue ei houkuttele asumaan. Keski-Aasian vuoristo on maailman kylmimpiä ja vaikeakulkuisimpia seutuja.

Lumileopardi sitä vastoin on 3–4,5 kilometrin korkeudessa omassa elementissään. Sen paksu turkki antaa riittävän suojan kylmältä ja iso nenäontelo helpottaa hapen saantia ohuessa vuoristoilmassa. Lumileopardin leveät karvapeitteiset tassut mahdollistavat kepeän liikkumisen lumihangessa. Ongelmia sille ei tuota myöskään vuoriston rosoinen maasto. Käyttäen pitkää ja tuuheaa häntäänsä peräsimenä se voi tehdä kallionkielekkeeltä toiselle jopa 15 metrin pituisia loikkia, mihin ei yllä edes harmaajättiläiskenguru.

Lumileopardi painaa tavallisesti 25–45 kiloa, ja sille kertyy säkäkorkeutta noin 60 senttimetriä ja pituutta noin kaksi metriä häntä mukaan lukien. Mikä siitä sitten tekee poikkeuksellisen? ”Se on hyvin säyseä. Se luo nopeasti kontakteja ihmisiin ja tulee aamulla tervehtimään hoitajaa”, kertoo Leif Blomqvist, Korkeasaaren eläintarhan intendentti. Blomqvistin mukaan sävyisä luonteenlaatu näkyy jo pentuna. ”Ne eivät pyristele vastaan, kun eläintarhanhoitajat punnitsevat niitä ja antavat niille rokotuksia.” Entä jos kyseessä olisi samanikäinen tavallinen leopardi? ”Ei minkäänlaisia mahdollisuuksia”, Blomqvist vastaa. ”Vaaditaan suojavaatteet ja -hansikkaat, sillä ne taistelevat raivokkaasti vastaan.”

Miksi harvoin nähty?

Lumileopardin kanssa olisi turhauttavaa leikkiä piilosta, sillä valkoisenharmaa kissa sulautuu vuoriston maastoon kuin kameleontti. Lumileopardin hyvä suojaväri on yksi syy siihen, miksi niin harvat ovat nähneet sitä luonnossa. Jopa jotkut niistä tutkijoista, jotka ovat uskaltautuneet karuun vuoristoon perehtyäkseen tarkemmin tähän salaperäiseen kissaeläimeen, ovat joutuneet palaamaan kotiin ilman ainuttakaan havaintoa eläimestä.

Näköhavaintojen tekemistä ei helpota sekään, että eläin on varsinainen erakko. Lisäksi sen reviirit ovat hyvin suuria, koska sen saaliseläimet, esimerkiksi villivuohet ja -lampaat, ovat vuoristossa harvassa. Ikävä kyllä ahneet salametsästäjät, jotka himoitsevat lumileopardin turkkia, ovat verottaneet entisestään kantaa, niin että lumileopardi luokitellaan nykyään äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. * Eläintarhoissa on tehty paljon työtä, jotta tämän poikkeuksellisen eläimen kanta voitaisiin säilyttää.

Lumileopardi Helsingissä

Korkeasaaren eläintarha on menestynyt lumileopardien kasvattajana melko hyvin. Niinpä sen tehtäväksi annettiin vuonna 1976 pitää lumileopardin kansainvälistä kantakirjaa. Kantakirja on ollut hyödyllinen apuväline eläintarhojen lumileopardikannan kartoittamisessa.

Vastaavaa kantakirjaa pidetään monista eläintarhojen eläinlajeista, mutta varsinkin uhanalaisista lajeista. Siihen merkitään kaikkien eri eläintarhoissa olevien tuon lajin edustajien tiedot. Eläintarhojen vastuuna on ilmoittaa kantakirjan pitäjälle uusista pennuista sekä eläinten siirroista ja kuolemista. Kantakirjan avulla voidaan etsiä sopivia siitoskumppaneita eläintarhojen eläimille. ”Kun populaatio on suhteellisen pieni, tapahtuu helposti degeneraatiota ja sisäsiitosta”, Blomqvist selittää.

Pelkästään Korkeasaaressa on syntynyt yli sata pentua, joista suurin osa on lähetetty ulkomaisiin eläintarhoihin. Lumileopardeja vaihdetaan jatkuvasti toisten eläintarhojen kanssa, jotta kantaan saadaan vaihtelua. Eläintarhoissa oleva kanta on nykyisin niin monipuolinen, ettei uusia kissoja ole tarvinnut enää pyydystää luonnosta.

Kuten Korkeasaari, monet eläintarhat edistävät luonnonsuojelua pitämällä yllä puhdasta geenikantaa. Tietysti ne tarjoavat vierailijoille myös mahdollisuuden nähdä kiehtovia eläimiä. Ainakin lumileopardi tekee lähtemättömän vaikutuksen eläintarhan kävijöihin ja herättää kunnioitusta Luojaa kohtaan, joka on ’tehnyt kaiken kauniiksi’ (Saarnaaja 3:11).

[Alaviite]

^ kpl 11 On hyvin vaikeaa sanoa täsmällisesti, kuinka paljon lumileopardeja on jäljellä. Arviot vaihtelevat 3500:sta 7000:een.

[Kuvien lähdemerkinnät s. 17]

Sivu 16: keskellä: ©Aaron Ferster, Photo Researchers; sivu 17: oikeassa yläkulmassa: © Korkeasaaren Eläintarha / Markku Bussman; alaosassa: ©T. Kitchin/V. Hurst, Photo Researchers

[Kuvan lähdemerkintä s. 18]

Chuck Dresner/Saint Louis Zoo