Kestääpä kauan tulla täysikasvuiseksi!

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA BOLIVIASTA

MIKSI jotkut ajavat kahdesta kolmeen tuntia Andeilla sijaitsevasta La Pazin kaupungista osittain hedelmättömän Altiplanon autiomaan halki syrjäiselle alueelle, jota kutsutaan nimellä Comanche? Miksi kasvitieteilijöitä tulee maan ääristä käymään tällä korkealla kalliolla, joka kutistuu pieneksi kukkulaksi ympärillä olevassa lakeudessa?

Syynä on se, että he haluavat nähdä jotakin, mitä on sanottu kaikkein suurimmaksi ruohoksi ja Andien huomattavimmaksi kasviksi, nimittäin Puya raimondiin. Jos paikalle tulee keväällä, saattaa olla niin onnekas, että näkee mitä erikoisimman kukkaloiston, jonka esiin puhkeaminen joidenkuiden mukaan vaatii sata vuotta.

Puya raimondiita ei löydy mistään muualta monen sadan kilometrin säteellä, sillä tämä harvinainen laji kasvaa vain muutamissa paikoissa Andeilla. Kasvitieteilijät luokittelevat sen ruohokasviksi, koska sillä ei ole puumaista rakennetta niin kuin puilla ja pensailla. Mutta tämän kokoluokan ruohoa tuskin olet nähnyt! Kapeiden ja hyvin piikkisten lehtien muodostama ruusuke kohoaa pisimpääkin ihmistä korkeammaksi. Kun kurkistaa ruusukkeen sisään, havaitsee sen olevan pikkulintujen surmanloukku. Lehtien väliin jäävissä kapenevissa koloissa on aina sellaisten lintujen kuivuneita raatoja, jotka ovat lentäneet ruusukkeeseen, esimerkiksi haukkaa paetessaan, ja joutuneet lehtien kuolettavien piikkien lävistämäksi.

Kasvin kiinnostavin osa on ehkä kukat. Tässä kasvupaikassa on useita yksilöitä, mutta korkeintaan yksi tai kaksi niistä on kukassa.

Tämän kasvien jättiläisen näkeminen kukassa on todella jännittävä kokemus. Lehtiruusukkeen yläpuolelle kohoaa koko kasvimaailman pisin tähkä. Siinä olevat tuhannet keltaiset kukat kohottautuvat kymmenen metrin korkeuteen – korkeammalle kuin kolmikerroksinen rakennus! Tiukasti kallioon takertuneena ja kohti taivasta kurottautuneena Puya raimondii seisoo ylväässä yksinäisyydessä.

Surullista kyllä Puya raimondii on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Jostain syystä ihmiset haluavat  polttaa tämän kasvin. Arvailuja esitetään: ehkä he tekevät sen nähdäkseen jättikokoisen soihdun tai lämmitelläkseen lämpötilan laskiessa jyrkästi tai kenties siitä pelosta, että lampaat takertuvat kasvin piikkisiin lehtiin ja kuolevat. Yhtä kaikki se on säilynyt elossa tulesta, pakkasesta, tuulista, auringonpaahteesta ja kasvualustana olevan maan niukkuudesta huolimatta. Mikä on sen selviytymiskeino?

Puya raimondii kuuluu noin 2000 lajia käsittävään ananaskasvien heimoon, jonka edustajilla näyttää olevan kyky säilyä elossa paikoissa, missä muut kasvit eivät selviydy. Yhtä lukuun ottamatta kaikki lajit kasvavat luonnonvaraisina vain Amerikassa. Niiden juurten, kuten puyankin, pääasiallinen tehtävä on pitää ne lujasti paikoillaan, ei niinkään imeä vettä maasta. Niiden lehdissä on mikroskooppisen pieniä suomuja, joiden ansiosta ne pystyvät imemään itseensä kosteutta ilmasta. Lisäksi kun ilman kosteus tiivistyy kasteeksi tai kun sataa, vesi valuu keskusvarastoihin, joista riittää kosteutta niin kasville itselleen kuin monille pikkuotuksille. Kaikista ananaskasveista Puya raimondii on kuitenkin suurin.

Kiinnostava piirre tässä ”Andien kuningattaressa”, kuten sitä nimitetään, on se, että sen kehittyminen täysikasvuiseksi ja kukkivaksi kasviksi vie kauan aikaa. Muuan tunnettu kasvitieteilijä laski erään kuolleen yksilön lehtien jättämät arvet ja arvioi kasvin iäksi 150 vuotta. Toiset väittävät, että nämä kasvit elävät vain 70 vuotta. Paikalliset asukkaat kutsuvat niitä satavuotiskasveiksi, sillä he uskovat niiden kehittymisen kukintavaiheeseen vievän sata vuotta. Kerrotaan, että ensimmäinen siemenestä kasvatettu yksilö alkoi kukkia 28-vuotiaana Kaliforniassa vuonna 1986. Olipa totuus näistä Andien kasveista mikä tahansa, niiden kehittyminen täysikasvuisiksi vie todella pitkän ajan.

[Kuva s. 22]

Miten jättimäinen ”Puya raimondii” voi kasvaa paikassa, missä on näin niukalti maata?

[Kuva s. 23]

”Puya raimondiin” tuhannet kukat houkuttelevat monia lintuja

[Kuva s. 23]

Tulipalossa säilynyt ”Puya raimondii”