Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Tarkkailemme maailmaa

Tarkkailemme maailmaa

Tarkkailemme maailmaa

Nykyajan ”kaleeriorjat”

”Kymmeniätuhansia merimiehiä kohdellaan kuin orjia”, sanotaan lehdessä International Herald Tribune. Kansainvälisen merenkulkukomission (International Commission on Shipping) raportti paljasti, että nämä merimiehet joutuvat ”kärsimään kehnon turvallisuuden, ylipitkien työpäivien, maksamattomien palkkojen, ankaran nälän, raiskausten ja pieksemisten vuoksi”. Kun joissakin laivoissa joku miehistöön kuuluva valittaa tai etsii apua ammattiyhdistyksiltä, hänellä on vaara joutua mustalle listalle tai tulla heitetyksi yli laidan. Tämän ”nykyajan orjuuden” uhrit tulevat useimmiten kehitysmaista. Kotimaansa taloudellisten ongelmien vuoksi tämä on monille ainoa keino ansaita rahaa. Raportin kirjoittaja sanoo, että tällä tavoin heistä tulee lopulta ”suojattomia, – – [heitä] petetään ja riistetään”.

”Luonnon salaisuuksia” menetetään

”YK arvioi, että jopa 90 prosenttia maailman kielistä saattaa kuolla seuraavien sadan vuoden kuluessa, ja niiden mukana katoaisi myös paljon arvokasta tietoa luonnosta”, kerrotaan BBC:n uutissähkeessä. Monissa alkuperäiskielissä on säilynyt perinteitä, lauluja ja tarinoita, jotka ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle ja antaneet arvokasta opetusta lähiympäristöstä ja sen eläimistöstä. Esimerkiksi Luoteis-Keniassa asuvan turkana-heimon jäsenet ovat tarkkailleet pitkän aikaa joidenkin nimenomaisten lintujen käytöstä saadakseen selville, milloin sateet ovat tulossa. Tämä auttaa heitä ratkaisemaan, milloin on parasta kylvää viljelykasvit. Jos heidän kielensä kuolee, menetetään monien sukupolvien tietomäärä. Tähän mennessä tiedetään jo 234 alkuperäiskielen kadonneen, ja 2500 muuta on suuressa vaarassa hävitä. ”Luonnon salaisuudet, jotka kätkeytyvät syntyperäisten asukkaiden lauluihin, tarinoihin, taiteeseen ja käsitöihin, voidaan menettää pysyvästi”, sanotaan YK:n raportissa, jossa varoitetaan vastaavasti myös lisääntyvästä riskistä menettää sadot.

Paperi yhä etusijalla

Yli neljännesvuosisata sitten ennustettiin, että paperin käyttö vähenisi, kun toimistoihin tulisivat tietokoneet ja tiedot voitaisiin varastoida elektronisesti. Paperin kysyntä kuitenkin kasvaa edelleen. Vancouver Sun -lehden mukaan kanadalaiset käyttivät vuonna 1999 kopiopaperia 25 prosenttia enemmän kuin vuonna 1992, eli jokainen kanadalainen, lapset mukaan lukien, käytti vuodessa 30 kiloa paperia. Eräs toimistotyöntekijöitä koskeva tutkimus osoitti, että vaikka tietokonetta käytetään ensin tietojen tarkasteluun, ihmiset haluavat tiedot silti paperille. Sama pitää paikkansa niistä, joilla on kotitietokone, Sun-lehdessä sanotaan. Lapsista on tullut ”paperin suurkuluttajia” – he haluavat tulostaa kaiken, mitä ovat tietokoneruudulle luoneet tai mitä ovat sillä nähneet.

Järjestäytyneen rikollisuuden uhka

”Kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus uhkaa nykyään tavallisten ihmisten turvallisuutta enemmän kuin sota.” Uutistoimisto AFP:n mukaan tällainen ajatus esitettiin äskettäin Tokiossa pidetyssä konferenssissa, jossa tarkasteltiin valtioiden rajat ylittävää rikollisuutta. YK:n huumevalvonta- ja rikollisuudentorjuntaohjelman alipääsihteeri Pino Arlacchi sanoi tuossa konferenssissa pitämässään puheessa: ”Kansainvälisen rikollisuuden taso ja voimakkuus ovat ylittäneet sen, mihin hallitukset ja tavallinen kansa ovat varautuneet.” Hän mainitsi esimerkkinä ihmiskaupan ja sanoi, että se on nopeimmin kasvava kansainvälisen rikollisuuden ala ja että rikollisryhmät salakuljettavat rajojen yli peräti miljoona naista ja lasta ja saavat tästä suunnattomia voittoja. ”Mikään yksittäinen maa ei kykene selviytymään valtioiden rajat ylittävästä järjestäytyneestä rikollisuudesta omin voimin”, sanoi entinen Japanin poliisivoimien poliittinen johtaja Bunmei Ibuki. ”Tämän vuoksi alueelliset tai maapallonlaajuiset pyrkimykset lakien täytäntöönpanemiseksi tulevat yhä tärkeämmiksi.”

Avaruus romuvarastona

Aina siitä saakka, kun ihminen noin 40 vuotta sitten ensi kertaa uskaltautui avaruuteen, maapalloa ympäröivä alue on muuttunut romuvarastoksi. Méxicossa ilmestyvän The News -lehden mukaan avaruuteen on laukaistu lähes 4000 rakettia, joista on muodostunut yli 23000 havaittavaa kohdetta. Näistä krikettipalloa suuremmista kohteista noin 6000 on ”romua”, jonka yhteispaino on arviolta 1800 tonnia. Avaruudessa olevien esineiden yhteentörmäysten seurauksena on syntynyt noin 100000 pienempää romunkappaletta. Vaikka ne eivät olekaan uhka maapallolle, niiden vauhti aiheuttaa vakavan riskin avaruusmatkailulle. Pikkuinen metallinpalanen, joka etenee jopa 50000 kilometriä tunnissa, voi rikkoa avaruusaseman ikkunan, iskeä aukon aurinkopaneeliin tai puhkaista reiän avaruuskävelyllä olevan astronautin pukuun. ”NASAssa on kehitteillä Orion-projekti, ’kosminen luuta’, joka lakaisee taivaalta roskat”, The News -lehdessä sanotaan. ”Tarkoituksena on räjäyttää romut laserilla, – – ja työntää ne sillä tavoin maapallon ilmakehän yläosaan, jossa niiden pitäisi palaa vahinkoa aiheuttamatta.”

Kodittomien määrä kasvaa

”Vuoden 1948 ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa YK kuvaili kunnollista asuntoa välttämättömyydeksi, mutta yli 50 vuotta myöhemmin oikeus turvalliseen kotiin on kaikkea muuta kuin taattu”, kerrotaan BBC:n uutisessa. YK:n äskettäin ilmestyneessä raportissa arvioidaan, että kautta maailman on sata miljoonaa koditonta – joista yli 30 miljoonaa on lapsia – ja varoitetaan tilanteen pahenemisesta. YK:n mukaan kehitysmaissa ongelman syynä on etupäässä nopea kaupungistuminen. Lisäksi Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa noin 600 miljoonaa ihmistä elää ahtaasti ja surkeissa oloissa vailla kunnollista viemäröintiä ja vettä. Vauraammat maatkaan eivät ole immuuneja ongelmalle. Yhdysvalloissa jopa 700000 ihmistä asuu kadulla. Joissakin Länsi-Euroopan osissa 12 ihmistä tuhannesta on vailla kotia.

”Kuoleva taito”?

”Taskuvarkaus on kuoleva taito Osakassa” Japanissa, sillä ”nuoria ei enää kiinnosta kehittää tuota taitoa”, kerrotaan Asahi Evening News -lehdessä. Paikallisen poliisin mukaan taitavaksi taskuvarkaaksi oppiminen vie useita vuosia. Nuoret rikolliset näyttävät suosivan helpompia varastamistapoja. Muun muassa käsilaukkuvarkaudet lisääntyvät huimaa vauhtia. Kolmannes kaikista niistä, jotka viime vuonna pidätettiin Osakan prefektuurissa taskuvarkaudesta epäiltyinä, oli 60-vuotiaita tai sitä vanhempia. Vanhin, 78-vuotias mies, pidätettiin kahdennentoista kerran, kun hänet saatiin kiinni itse teosta hänen yrittäessään pihistää silmälasikoteloa erään iäkkään naisen käsilaukusta. ”Hänellä on niin heikko näkö, että hän nappasi silmälasikotelon, koska luuli sitä lompakoksi”, muuan tutkija sanoi.

Lapset jäljittelevät vanhempiensa ajotapaa

”Vanhempien on tarpeen tajuta, että he voivat olla lapsilleen esikuvina sekä ennen kuin nämä ajavat ajokortin että silloin kun nämä opettelevat ajamaan”, sanoo eräässä vakuutuslaitoksessa (Insurance Institute for Highway Safety) työskentelevä Susan Ferguson. New Scientist -lehdessä kerrottiin, että hän ja hänen virkatoverinsa tarkastelivat 140000 amerikkalaisperheen onnettomuustietoja ja vertasivat keskenään vanhempia ja heidän 18–21-vuotiaita lapsiaan. Niiden vanhempien lapset, jotka olivat viiden vuoden aikana joutuneet kolmeen tai useampaan auto-onnettomuuteen, kolaroivat autonsa 22 prosenttia todennäköisemmin kuin niiden vanhempien lapset, jotka eivät olleet joutuneet onnettomuuteen. Ja kun oli kyse sellaisista liikennerikkomuksista kuin ylinopeudesta tai punaisia päin ajamisesta, luku oli 38 prosenttia. ”Vanhempien pitäisi näyttää esimerkkiä”, sanoo Jane Eason Britannian kuninkaallisesta tapaturmientorjuntaseurasta. ”Liikenneturvallisuutta ei voida koskaan alkaa opettaa liian aikaisin.”

”Maailman suurin eliö”

”Pitkin Itä-Oregonin ikivihreitä metsiä leviää suureksi osaksi näkymättömissä maailman suurin eliö, sieni nimeltä Armillaria ostoyae”, sanotaan National Wildlife -lehdessä. Lehden mukaan erään yhdysvaltalaisen metsäalan laitoksen tutkijat, jotka löysivät tuon sienen, sanovat, että se on vähintään 2400 vuoden ikäinen ja että se on levittäytynyt alueelle, joka on kooltaan yli 900 hehtaaria eli niin suuri, että siihen mahtuisi 1100–1400 jalkapallokenttää. Sieni elää maan alla ja leviää hitaasti puusta toiseen käyttämällä usein hyväkseen puiden juuria. Sienellä on metsänhoitajien mukaan kuitenkin myös ”pimeä puolensa”. ”Armillaria aiheuttaa juuritautia, joka voi lopulta tappaa puut”, lehdessä kerrotaan.