Tarkkailemme maailmaa

Britit vaihtavat uskontoa

The Sunday Telegraph kertoo, että britit vaihtavat uskontoa nopeammin kuin koskaan: noin tuhat ihmistä kääntyy viikossa. ”Anglikaaneista tulee katolilaisia ja päinvastoin, juutalaisista tulee buddhalaisia, muslimeista anglikaaneja ja katolilaisista juutalaisia.” Eniten käännynnäisiä saavat islam, buddhalaisuus, New Age -liikkeet ja pakanuus. Derbyn yliopistossa Englannissa työskentelevä Ahmed Andrews, itsekin käännynnäinen, sanoo: ”Tässä maassa on 5000–10000 valkoihoista muslimikäännynnäistä, ja useimmat niistä, jotka minä tunnen, ovat entisiä katolilaisia.” Buddhalaisuuteen kääntyneistä on 10–30 prosenttia juutalaisia. Anglikaanien kääntyminen katolilaisuuteen nousi huippuunsa sen jälkeen, kun anglikaaninen kirkko päätti vihkiä naisia papeiksi. Rabbiini Jonathan Romainin mukaan ”ihmiset elävät hengellisessä tyhjiössä, joten he suuntaavat katseensa oman uskonnollisen taustansa ulkopuolelle”.

Elämäntyyli ja syöpä

”Lähes 90000:ta kaksosta koskenut tutkimus on osoittanut, että syövän syntymiseen vaikuttaa paljon enemmän se, missä ihminen on, mitä hän tekee ja mitä hänen elämässään tapahtuu, kuin se, kuka hän on”, kertoo lontoolainen The Guardian. Tutkimusryhmää johti tri Paul Lichtenstein, joka työskentelee Karoliinisessa instituutissa Ruotsissa. Hän sanoo: ”Ympäristötekijät ovat tärkeämpiä kuin perintötekijät.” Tutkijat uskovat, että tupakointi aiheuttaa 35 prosenttia syövistä, kun taas toiset 30 prosenttia näyttävät liittyvän ruokavalioon. Geeneillä on osuutta eturauhas-, paksusuoli-, peräsuoli- ja rintasyöpään, mutta Englannin kuninkaallisessa syöväntutkimussäätiössä toimiva tri Tim Key neuvoo: ”Vaikka – – suvussa [olisikin] esiintynyt syöpää, – – paljon tärkeämpää on se, mitä elämässään tekee. Ei pidä tupakoida, ja tulee huolehtia ruokavaliosta. Näillä seikoilla on merkitystä.”

Käytä aivojasi

”Aivot voivat säilyä hyvässä kunnossa läpi elämämme, kunhan vain harjoitamme niitä”, selittää Vancouver Sun -lehti. ”Lue, lue, lue”, sanoo tri Amir Soas, joka työskentelee yhdysvaltalaisen Case Western Reserve -yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Jotta säilyttäisit henkiset kykysi ikääntyessäsi, valitse älyllisesti haastavia harrastuksia, opiskele uusi kieli, opettele soittamaan jotain soitinta tai käy virikkeitä antavia keskusteluja. ”Mitä tahansa, mikä kiihdyttää aivojen ajatustoimintaa”, sanoo Soas. Hän kehottaa myös vähentämään televisionkatselua. ”Kun katsotaan televisiota, aivot vaihtavat vapaalle”, hän sanoo. Sun-lehti lisää, että terveet aivot tarvitsevat myös terveiden verisuonien pumppaamaa happea. Siksi myös aivot hyötyvät liikunnasta ja oikeasta ruokavaliosta, samoista asioista, jotka ehkäisevät sydänsairauksia ja sokeritautia.

Norsut eivät unohda ystäviään

”Norsut eivät koskaan unohda – eivät ainakaan ystäviään”, kertoo New Scientist -lehti. Sussexin yliopistossa Englannissa työskentelevä tri Karen McComb äänitti Amboselin kansallispuistossa Keniassa elävien afrikannorsunaaraiden matalataajuisia ”yhteydenpitohuutoja” ja pani merkille, mitkä norsut tulivat säännöllisesti yhteen ja mitkä olivat toisilleen vieraita. Sitten hän soitti niiden kutsuääniä 27 norsuperheelle tutkiakseen näiden reaktioita. Jos eläimet tunsivat kutsujan hyvin, ne vastasivat heti. Jos ääni oli niille vain hieman tuttu, ne kuuntelivat mutta eivät reagoineet, ja outo kutsuääni herätti niissä levottomuutta ja sai ne asettumaan puolustuskannalle. ”Ne pystyivät tunnistamaan kutsuäänien perusteella ainakin 14:n muun perheen jäseniä, minkä perusteella voidaan päätellä, että jokainen norsu voi muistaa noin sata täysikasvuista norsua”, lehti sanoo. Norsut saattavat muistaa ihmisiäkin. Englantilaisen Bristolin eläintarhan nisäkäsosaston johtaja John Partridge sanoo, että muuan aasialainen norsu, jonka kanssa hän työskenteli 18 vuotta, tunnisti hänet, kun hän palasi oltuaan poissa kolme vuotta.

Huipputekniikkaa hyödyntäviä salakuljettajia

Aiemmin kolumbialaiset salakuljettajat ovat kätkeneet huumeita matkustajakoneisiin ja -laivoihin. Viranomaiset olivat kuitenkin ällistyneitä saatuaan äskettäin tietää, että salakuljettajat rakensivat huipputeknistä,  kaksirunkoista sukellusvenettä, jonka läpimitta oli kolme metriä ja joka saattoi ottaa lastikseen noin 200 tonnia kokaiinia. Lähiympäristön epäluuloiset asukkaat johdattivat poliisin ”Bogotán lähistöllä olevaan varastoon, joka sijaitsi Andeilla 2300 metrin korkeudessa ja 300 kilometrin päässä lähimmästä satamasta”, kertoo The New York Times. ”Tämä 30-metrinen alus olisi voinut kulkea valtameren toiselle puolelle, nousta pintaan Miamin tai jonkin muun rannikkokaupungin edustalla ja purkaa vaivihkaa huumelastinsa.” Vaikka ketään ei ollut paikalla eikä ketään pidätetty, hankkeessa ajatellaan olleen mukana venäläisiä ja amerikkalaisia rikollisia, muun muassa joku taitava sukellusvenesuunnittelija. Viranomaiset sanovat, että sukellusvene olisi voitu kuljettaa rannikolle rekalla kolmessa osassa. He ihmettelivät suuresti sitä, miten pitkälle huumekuriirit ovat valmiita menemään viedäkseen tuotteitaan maasta.

Eläimet viihtyvät demilitarisoidulla alueella

”Siitä lähtien, kun demilitarisoitu alue muodostettiin Korean sodan päättyessä vuonna 1953, tuon alueen ja sen lähiympäristön luonto on turvatoimien vuoksi saanut olla rauhassa”, kertoo The Wall Street Journal. ”Samalla kun taloudellinen kehitys on runnellut maata muualla molempien Koreoiden alueella, raja-alueesta on tullut niemimaan tärkein eläinten turvapaikka.” Siellä elää harvinaisia ja uhanalaisia lintuja ja nisäkkäitä. Siellä ajatellaan olevan myös tiikereitä ja leopardeja. Ympäristönsuojelijat ovat nyt huolissaan siitä, että viimeaikaiset Pohjois- ja Etelä-Korean väliset rauhanpyrkimykset voivat tuhota tämän eläinten demilitarisoidun suojavyöhykkeen. Siksi he esittävät, että perustettaisiin ”rajan molemminpuolinen ’rauhanpuisto’”, jotta alueen luontoa voitaisiin suojella ja molemmilla puolilla elävät eläimet saisivat paritella keskenään. Journal-lehti sanoo: ”Ympäristönsuojelijoita rohkaisee usko siihen, että rauha voisi osaltaan saattaa näitä eläimiä yhteen, aivan niin kuin suhteiden lientyminen on jo tuonut yhteen kauan toisistaan erossa olleita perheenjäseniä.”

Stressaavia lounastaukoja

”Machojen Britanniassa vain nynnyt pitävät lounastauon, sillä työtä hellittämättä puskevat työntekijät vaihtavat keskipäivän aterian työpöydän ääressä syötävään voileipään”, kertoo lontoolainen Financial Times. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että keskivertobritin ”ruokatunti” kestää nykyään vain 36 minuuttia. Terveysasiantuntijat sanovat, että puolipäivän tauko lievittää stressiä. Jotkut työnantajat järjestävät kuitenkin lounasajaksi palavereja antamatta työntekijöiden pitää minkäänlaista taukoa. Raportin laatinut tutkimusjärjestö Datamonitor huomauttaa: ”Monille tässä yhteiskunnassa, joka vaatii työntekijöiltä aina vain enemmän ja pitää aikaa kalliina hyödykkeenä, lounastauko on epämukava tankkaustauko.” Datamonitorin analyytikko Sarah Nunny lisää: ”Kilpailemme kansainvälisillä markkinoilla. Enää ei ole varaa sanoa: ’Teen sen myöhemmin.’ Asia on hoidettava heti.”

Meksikolaisten riippuvuus tupakasta

Meksikossa järjestettiin äskettäin tupakkariippuvuuden torjuntakampanja, jonka yhteydessä maan silloinen terveysministeri José Antonio González Fernández sanoi, että meksikolaisista tupakoi 27,7 prosenttia. Eniten huolta aiheuttaa se, että noin miljoona tupakoijaa on iältään 12–17-vuotiaita. González sanoi, että arvioiden mukaan päivittäin kuolee 122 meksikolaista, joiden kuolemaan tupakointitottumuksella on yhteyttä. Hän valitti ”korkeaa hintaa, joka siitä on maksettava maan talouskehityksen kannalta, ihmisten tuottoisien elinvuosien menetystä – – ja välillistä vahinkoa, jonka ympärillämme tupakoivat ihmiset aiheuttavat meille”.

Hengellisten tarpeiden tyydyttämistä?

Itseluottamuksen, myönteisen ajattelun ja henkilökohtaisen menestyksen puolesta puhuvien elämäntapagurujen lisääntyvä suosio ja nykyinen suuntaus etääntyä järjestäytyneestä uskonnosta osuvat yhteen, sanoo kanadalainen Globe and Mail -lehti. ”Hengellisyys kiinnostaa suuresti, mutta sen perinteiset lähteet menettävät alaa.” Tutkimukset osoittavat, että vaikka 80 prosenttia kanadalaisista sanoo uskovansa Jumalaan, 22 prosenttia kristinuskoa tunnustavista panee enemmän painoa omille uskonkäsityksilleen kuin kirkon opeille. Globe-lehti sanoo elämäntapa-alan tarjoaman hengellisyyden olevan ”jotain, minkä avulla voi ladata akkuja ja pyrkiä jälleen eteenpäin”.