Raamatun näkökanta

Voiko tiede antaa ikuisen elämän?

JOITAKIN vuosia sitten tällainen kysymys olisi tuntunut naurettavalta. Nyt jotkut kuitenkin ajattelevat vakavasti tätä mahdollisuutta. Tutkijat ovat jo onnistuneet pidentämään joidenkin banaanikärpästen ja matojen eliniän kaksinkertaiseksi sellaisin menetelmin, joita joidenkuiden mielestä voitaisiin soveltaa ihmisiin.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmisen tavalliset solut eivät ole kuolemattomia ja että sillä, miten monta kertaa ne jakautuvat, on rajansa. Kun tuo raja on saavutettu, solujen jakautuminen lakkaa. Tätä tapahtumaa on verrattu sisäiseen kelloon, joka valvoo ihmisen ikääntymistä ja kuolemaa. Tutkijat yrittävät nyt siirtää tuon kellon osoittimia.

Erään suositun teorian mukaan vanhenemisen perussyy on löydettävissä DNA-säikeen päästä, jota sanotaan telomeeriksi. Telomeereja on verrattu kengännauhojen päissä oleviin muovituppeihin, joiden tarkoituksena on estää nauhoja purkaantumasta. Tutkijat ovat huomanneet, että joka kerta, kun solut jakautuvat, telomeerit lyhenevät kuin palava sytytyslanka. Näyttää siltä, että aikanaan telomeerit ovat lyhentyneet pisteeseen, jossa solu lakkaa jakautumasta. Erään tietyn entsyymin vaikutuksesta telomeerit eivät kuitenkaan lyhene. Niinpä teorian mukaan tämän entsyymin avulla solut voisivat siis mahdollisesti jatkaa jakautumistaan loputtomiin. Erään hankkeessa mukana olleen yrityksen johtaja sanoi: ”Tämä on ensimmäinen kerta, kun voimme kuvitella ihmisen olevan joskus kuolematon.” Kaikki tutkijat eivät kuitenkaan yhdy tuohon ajatukseen.

Kuinka kuolema sai alkunsa

Ne jotka luottavat Raamattuun, ovat tietenkin jo tuhansia vuosia uskoneet, että ihmisten on mahdollista elää ikuisesti. He eivät luota ihmistiedemiehiin vaan Mestaritiedemieheen Jehova Jumalaan, joka on luonut kaiken (Psalmit 104:24, 25).

Raamattu osoittaa, että Luoja ei tarkoittanut ihmistä kuolemaan. Ensimmäiset ihmiset luotiin Jumalan kuvaksi ja asetettiin paratiisipuutarhaan. He olivat täydellisiä, virheettömiä mieleltään ja ruumiiltaan. Sellaisina heillä oli odote elää ikuisesti maan päällä, ja se oli Jumalan tahto heidän suhteensa. Hän käski heitä hankkimaan lapsia ja laajentamaan paratiisin vähitellen koko maapallolle. (1. Mooseksen kirja 1:27, 28; 2:8, 9, 15.)

Kuten 1. Mooseksen kirjan luvussa 3 osoitetaan,  Aadam kapinoi tahallaan Jumalaa vastaan, vaikka hän tiesi, että rangaistuksena olisi kuolema. Lisäksi toimimalla tottelemattomasti hän saattoi syntymättömät jälkeläisensä synnin ja kuoleman alaisuuteen. Apostoli Paavali selitti asiaa näin: ”Yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema, ja näin kuolema levisi kaikkiin ihmisiin, koska he kaikki olivat syntiä tehneet.” (Roomalaisille 5:12.) Toisin sanoen synti sai aikaan sen, että Aadamin ruumis ei ollut enää täydellinen. Vähitellen hän vanheni ja kuoli, ja hänen jälkeläisensä perivät tuon vajavuuden.

Ihmisen kuolema johtui siis Aadamin kapinasta ja sitä seuranneesta Jumalan tuomiosta. Ihmiset eivät pysty muuttamaan tuota tuomiota. Vaikka lääketieteessä on otettu monia edistysaskeleita, Mooseksen henkeytetyt sanat, jotka kirjoitettiin muistiin 3500 vuotta sitten, pitävät yhä paikkansa: ”Vuosiemme päivät ovat itsessään seitsemänkymmentä vuotta, ja jos niitä erikoisen voiman vuoksi on kahdeksankymmentä vuotta, niiden paino on kuitenkin vaivassa ja vahingollisessa, sillä se on menevä pian ohitse, ja me lennämme pois.” (Psalmit 90:10.)

Jehovan järjestely ikuisen elämän saamiseksi

Onneksi on kuitenkin olemassa toivoa! Vaikka tänä aikana kaikki ihmiset lopulta kuolevat, Jehovan tarkoitus ei ole antaa tilanteen jatkua tällaisena loputtomiin. Tosin Aadam ja Eeva ansaitsivat kuoleman, mutta Jumala tiesi, että heidän syntymättömien lastensa joukossa olisi monia, jotka suhtautuisivat arvostavasti hänen rakkaudelliseen valvontaansa. Tällaisille ihmisille hän teki mahdolliseksi saada elää ikuisesti maan päällä. Psalmista kirjoitti: ”Vanhurskaat saavat omistaa maan, ja he asuvat siinä ikuisesti.” (Psalmit 37:29.) Mutta kuinka tämä toteutetaan?

Tämän ei ollut määrä tapahtua siten, että ihmiset ratkaisisivat DNA:n arvoitukset. Ikuinen elämä on sen sijaan Jehovan lahja häneen uskoville. Koska hän näki, että Aadamin ja Eevan jälkeläiset tarvitsivat pelastusta, hän järjesti heille keinon ikuisen elämän saamiseksi – Jeesuksen Kristuksen lunastusuhrin. Jeesus viittasi tähän järjestelyyn sanoessaan: ”Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä.” (Johannes 3:16.)

Jeesus oli Aadamin tavoin täydellinen ihminen. Mutta toisin kuin Aadam Jeesus oli täydellisen tottelevainen Jumalalle. Näin hän saattoi uhrata täydellisen ihmiselämänsä korvaukseksi Aadamin synnistä. Tämän rakkaudellisen teon välityksellä, joka sai oikeuden vaa’an tasapainoon, Aadamin lapset voitaisiin vapauttaa kuolemantuomiosta. Niinpä kaikki, jotka uskovat Jeesukseen, saavat Jumalalta ikuisen elämän lahjan. (Roomalaisille 5:18, 19; 1. Timoteukselle 2:5, 6.)

Jos ihmiset pystyisivät voittamaan epätäydellisyyden ja saavuttamaan ikuisen elämän, mitään uhria ei tarvittaisi. Raamattu antaa viisaan neuvon: ”Älkää panko luottamustanne jalosukuisiin älkääkä ihmisen poikaan, jolle pelastus ei kuulu. Hänen henkensä lähtee, hän palaa maaperäänsä; sinä päivänä hänen ajatuksensa häviävät. Onnellinen on se, jolla on apunaan Jaakobin Jumala, jonka toivo on Jehovassa, hänen Jumalassaan, taivaan ja maan, meren ja kaiken niissä olevan Tekijässä, joka pysyy totuudellisena ajan hämärään asti.” (Psalmit 146:3–6.)

Ikuista elämää ei saavuteta tieteellisen tutkimuksen välityksellä, vaan se tulee Jehovalta. Mitä tahansa Jehova päättääkin tehdä, hän paitsi pystyy myös tulee toteuttamaan sen. ”Jumalalle ei mikään julistus ole mahdotonta.” (Luukas 1:37.)

[Kuvan lähdemerkintä s. 18]

© Charles Orrico/SuperStock, Inc.