Tarkkailemme maailmaa

Raivonpurkaukset ajokokeissa

”Sekä sanalliset että fyysiset hyökkäykset Ranskan 500:aa ajokokeen ’tarkastajaa’ vastaan ovat kasvaneet 150 prosenttia vuodesta 1994”, kirjoittaa pariisilainen sanomalehti International Herald Tribune. Vain alle 60 prosenttia kaikista hakijoista läpäisee 20-minuuttisen ajokokeen, ja lähes kaikki ne kokelaat, jotka eivät ole ottaneet kallista ajo-opetusta, hylätään. Yhä useammat hylätyiksi tulleista purkavat kiukkunsa ajokokeen valvojiin. Näitä on lyöty ja kiskottu ulos autosta hiuksista repien. Eräs mies jopa ahdisti ajokokeen valvojaa lääkeruiskulla, jonka hän väitti sisältävän aidsin saastuttamaa verta. Hiljattain muuan ajokokeessa hylätty 23-vuotias mies ampui tarkastajaa aseella, joka oli ladattu kumiluodeilla. Välttyäkseen tällaiselta väkivallalta valvojat suosittelevat, ettei ajokokeen tuloksia ilmoitettaisi henkilökohtaisesti vaan postitse.

Stressaantuneet oppilaat

Lukukauden lopun tenttijakso lisää monien lasten stressiä Intiassa, kirjoittaa Bombayssa ilmestyvä sanomalehti Asian Age. Pänttääminen juuri ennen kokeita ja paine saada hyviä arvosanoja ylittää joidenkuiden oppilaiden sietokyvyn, ja tenttijakson aikana psykiatrien vastaanotolla käy kaksi kertaa tavallista enemmän oppilaita. Jotkut vanhemmat haluavat niin kiihkeästi lastensa menestyvän kokeissa, että he kieltävät näiltä kaikenlaiset huvitukset. ”Vanhemmat kasaavat lapsilleen valtavia paineita. Lisäksi oppilaiden välillä on kilpailua”, sanoo psykiatri V. K. Mundra. Monet vanhemmat ”eivät ymmärrä, että lapsen auttaminen rentoutumaan virkistää hänen mieltään ja tehostaa hänen oppimiskykyään”, hän lisää. Tri Harish Shettyn mukaan koestressi ”on levinnyt jopa 1.–7. luokkien oppilaisiin”.

Villisikoja kaupungeissa

Villisiat, jotka tavallisesti ovat arkoja metsän asukkeja, ovat havainneet, että kaupungit tarjoavat paitsi paljon ruokaa myös suojan metsästäjiltä, kerrotaan saksalaisessa viikkolehdessä Die Woche. Villisikaemakot ovat jopa synnyttäneet porsaita Berliinissä. Eivätkä nämä nälkäiset eläimet kuljeskele ainoastaan metsäseuduilla tai puistoissa. Ne tekevät tuhojaan myös yksityisissä puutarhoissa esimerkiksi syömällä kukkasipuleita. Parhaimmillaan jopa 350 kiloa painavat villisiat ovat säikäyttäneet monta kaupunkilaista, jotka joissakin tapauksissa ovat paenneet puihin tai puhelinkoppeihin. Villisiat ovat aiheuttaneet lukemattomia liikenneonnettomuuksia. Monet ovat kohdanneet näitä karvaisia tunkeutujia tullessaan töistä kotiin. Eräs henkilö kysyikin: ”Miten pääsen sisälle, kun autoni ja ulko-oven välissä seisoo 20 villisikaa?”

Teiniavioliitot

Intiassa hiljattain tehdyn perheiden terveydentilaa koskevan tutkimuksen mukaan jopa 36 prosenttia naimisissa olevista nuorista on 13–16-vuotiaita. Lisäksi tutkimus osoitti, että 64 prosenttia 17–19-vuotiaista tytöistä on jo synnyttänyt lapsen tai on raskaana, kerrotaan Bombayssa ilmestyvässä Asian Age -sanomalehdessä. 15–19-vuotiaat nuoret äidit kuolevat kaksi kertaa todennäköisemmin raskauteen liittyvien komplikaatioiden vuoksi kuin 20–24-vuotiaat, lehdessä mainitaan. Lisäksi sukupuolitaudit ovat kaksinkertaistuneet 15–24-vuotiaiden keskuudessa muutaman viime vuoden aikana. Asiantuntijat pitävät näiden kasvavien ongelmien syynä tiedon puutetta sekä toverien ja median tarjoamaa harhaanjohtavaa tietoa sukupuoliasioista.

Sairaudesta toiseen

”Kolmekymmentä vuotta sitten kolme viidestä egyptiläisestä kärsi halkiomatotaudista, rappeuttavasta sairaudesta, jonka aiheuttavat kotiloiden kantamat loiset”, kerrotaan The Economist -lehdessä. Halkiomatotaudin vastaiset kampanjat, joissa käytetään nykyaikaisia lääkkeitä, ovat vähentäneet suuresti tätä sairautta. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että eräs varhaisista kampanjoista ”on saattanut altistaa miljoonat ihmiset hepatiitti C -virukselle, joka voi pahimmillaan johtaa kuolemaan ja joka saattaa tulla halkiomatotaudin tilalle Egyptin johtavana terveysongelmana”. Syyksi lehdessä mainitaan se, että halkiomatotaudin torjunnassa käytettyjen ruiskujen neuloja ”oli tapana käyttää uudelleen, eikä niitä useinkaan steriloitu asianmukaisesti. – – Tiedemiehet eivät edes tunnistaneet veren välityksellä tarttuvaa hepatiitti C -virusta (HCV) ennen vuotta 1988.” Tutkimusten mukaan Egyptissä on ”eniten hepatiitti C -tartuntoja  koko maailmassa”. Noin 11 miljoonan eli suurin piirtein joka kuudennen egyptiläisen sanotaan kantavan tätä tautia. Taudinkantajista 70 prosentilla se kehittyy krooniseksi maksasairaudeksi, ja 5 prosenttia tapauksista johtaa kuolemaan. The Economist -lehden kirjoituksessa tätä kutsutaan ”suurimmaksi yksittäiseksi viruksen aiheuttamaksi tartuntatapaukseksi, jonka lääkärit nykyään tuntevat”, ja siinä lisätään: ”Lohduttavaa on se, että ilman näitä suuria kampanjoita vielä useammat olisivat kuolleet halkiomatotautiin.”

Saasteet syynä sääskivitsaukseen

Vesien saastuminen on ilmeisesti edistänyt pistävien hyönteisten ongelmaa Chilijoen lähettyvillä, joka virtaa Perun suurimpiin kaupunkeihin kuuluvan Arequipan läpi. Arequipan asukkaat ovat kuluttaneet loppuun paikalliset hyönteiskarkotteet pienten pistävien sääskien tunkeuduttua kaupunkiin. Limassa ilmestyvän El Comercio -sanomalehden mukaan vitsauksen uskotaan johtuvan Chilijokeen lasketuista kemikaaleista. Näyttää siltä, että myrkyt ovat tuhonneet monia joen sammakoista, jotka ”vuosien ajan ovat huolehtineet näiden hyönteisten biologisesta torjunnasta”, lehdessä sanotaan.

Hylätyt jalkapalloilijat

”Yli 90 prosenttia niistä nuorista jalkapalloilijoista, jotka värvätään Afrikasta ranskalaisiin seuroihin, päätyvät laittomiksi työntekijöiksi – – vailla mitään toivoa sopeutua ranskalaiseen yhteiskuntaan”, sanotaan pariisilaisessa uutislehdessä Marianne. Eräässä Ranskan hallituksen virallisessa raportissa tuomitaan häikäilemättömät pelaaja-agentit, jotka etsivät ”kultajalkaisia nuoria” kaikkialta maailmasta. Unelma häikäisevästä urheilijanurasta on houkutellut Ranskaan tuhansia nuoria afrikkalaisia poikia, joista noin 300 on alle 13-vuotiaita. Suurin osa ei kuitenkaan allekirjoita minkäänlaista virallista sopimusta jalkapalloseuran kanssa, ja he jäävät pennittömiksi. Lehdessä sanotaan: ”Jalkapalloilijoiden asioita hoitavien juristien kansioissa on paljon enemmän surullisia kertomuksia kuin menestystarinoita.”

Liian puhdasta?

Freiburgin yliopistossa Saksassa toimivan Ympäristölääketieteen ja sairaalahygienian instituutin mukaan joidenkin kotitaloustarvikkeiden antibakteeriset lisäaineet saattavat olla hyödyttömiä ja jopa vaarallisia, kirjoittaa saksalainen sanomalehti Westfälische Nachrichten. ”Mikään niistä ei ole tarpeellinen”, sanoo professori Franz Daschner, instituutin johtaja. ”Päinvastoin ne voivat olla käyttäjille vahingollisia.” Eräs vaaraa piilee siinä, että joidenkin tuotteiden sisältämät ainekset ovat voimakkaasti allergeenisia. Pahalta haisevat vaatteet tarvitsee vain pestä; niitä ei tarvitse käsitellä antibakteerisilla kemikaaleilla, kirjoituksessa sanotaan. Lopuksi Daschner toteaa: ”Tavanomainen puhdistus ympäristöä säästävillä puhdistusaineilla riittää mainiosti.”

Vahvempia viinejä

Britanniassa poliisi ja alkoholin käyttöä tarkkailevat ryhmät varoittavat, että vahvemmat viinit voivat saada satunnaiset käyttäjät humaltumaan. Kymmenen vuotta sitten vain erikoisviineissä ja jälkiruokaviineissä oli 13–14 prosenttia alkoholia, mutta nykyään jokapäiväiseen käyttöön tarkoitetuissa viineissä on yleisesti jopa 14 prosenttia alkoholia. Nämä viinit tulevat suureksi osaksi sellaisista maista kuin Australiasta, Etelä-Afrikasta ja Chilestä, joissa rypäleistä tulee lämpimän ilmaston ansiosta kypsempiä ja makeampia ja siten viinistäkin vahvempaa. Lontoolaisessa The Sunday Times -lehdessä lainattu Alcohol Concern -elimen apulaisjohtaja Mary-Ann McKibben sanoo asiasta: ”Viinien alkoholipitoisuudet kasvavat, mikä hämmentää kuluttajia, jotka eivät ota korkeampaa alkoholiprosenttia huomioon.”

Mukautumisen paine

Englannin hallituksen teettämästä tutkimuksesta, johon osallistui 500 teini-ikäistä nuorta, käy ilmi, että ”tarve mukautua mainostajien ja tiedotusvälineiden esittämiin ihannekuviin luo entistä suurempia paineita” nuorille, sanotaan lontoolaisessa The Guardian -lehdessä. Tytöt yrittävät selviytyä tällaisesta stressistä uskoutumalla läheisille ystäville, mutta poikien on vaikeampaa puhua tunteistaan, ja siksi monet heistä ilmaisevat vihaansa käyttäytymällä aggressiivisesti tai rikollisesti. Huonon itsetunnon ja masennuksen vuoksi pojat tekevät kolme kertaa todennäköisemmin itsemurhan kuin samanikäiset tytöt. Toisaalta tytöt vahingoittavat tarkoituksellisesti itseään tai kärsivät anoreksian ja bulimian kaltaisista syömishäiriöistä neljä kertaa poikia todennäköisemmin.