Kun rakkaus on sokea

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN ESPANJAN-KIRJEENVAIHTAJALTA

KUVITTELE, että etsit itsellesi morsianta. Olet kuitenkin hyvin likinäköinen, ja sopivat ehdokkaat uskaltautuvat ulos ainoastaan pimeän tulon jälkeen. Koiraspuolisella riikinkukkokehrääjällä on tällainen pulma. Tällä kauniilla hyönteisellä on kuitenkin muuan ominaisuus, jonka ansiosta tuo suunnaton haaste ei ole niin masentava.

Kesäkuukausina tuleva kosija viettää päivänsä pulskana perhostoukkana, joka ahmii kaiken, mitä löytää ruoakseen. Niinpä kun loistava perhonen seuraavana keväänä tulee esiin kotelostaan, sillä on riittävästi vararavintoa koko lyhyen elämänsä ajaksi.

Koska ruokaongelma on ratkaistu, riikinkukkokehrääjä voi keskittyä kumppanin etsintään. Mutta ellei sillä olisi käytännöllistä apuneuvoa, naaraan löytäminen kuunvalossa olisi yhtä vaikeaa kuin neulan etsiminen heinäsuovasta.

Perhosen pikkuriikkisessä päässä sojottaa kaksi tuntosarvea, jotka muistuttavat hentoja saniaisenlehtiä. Nämä lehdykät voivat hyvinkin olla maailman mutkikkaimmat hajunilmaisimet. Ne on lisäksi hienosäädetty havaitsemaan pienikin määrä feromonia, ”hajuvettä” jota naarasperhonen huomaavaisesti erittää.

Vaikka naaraita onkin ehkä harvassa, niiden voimakas feromoni on kuin hajusignaali. Koiraan tuntosarvet ovat niin herkät, että ne voivat havaita naaraan lähes 11 kilometrin päästä. Niinpä lopulta kaikki esteet voitetaan ja poikaperhonen kohtaa kaltaisensa tyttöperhosen. Hyönteisten maailmassa ei haittaa, vaikka rakkaus olisikin sokea – ainakaan tässä tapauksessa.

Jumalan luomakunnassa on suuret määrät kiehtovia yksityiskohtia ja ihmeellisyyksiä! Psalmista kirjoitti: ”Miten monet ovatkaan tekosi, oi Jehova! Kaikki ne olet viisaasti tehnyt.” (Psalmit 104:24.)

[Kuvan lähdemerkintä s. 10]

© A. R. Pittaway