Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

24. LUKU

Mikään ei voi ”erottaa meitä Jumalan rakkaudesta”

Mikään ei voi ”erottaa meitä Jumalan rakkaudesta”

 1. Millainen lannistava tunne on monilla ihmisillä ja joillakin tosi kristityilläkin?

 RAKASTAAKO Jehova Jumala meitä yksilöinä? Jotkut kyllä uskovat, että Jumala rakastaa ihmiskuntaa yleensä, kuten Johanneksen 3:16:ssa sanotaan, mutta heistä tuntuu, ettei Jumala voisi mitenkään rakastaa juuri heitä yksilöinä. Jopa tosi kristityt voivat toisinaan epäillä sitä. Eräs masentunut mies sanoi: ”Minun on hyvin vaikea uskoa, että Jumala välittäisi minusta vähääkään.” Onko sinulla joskus samanlaisia epäilyksiä?

2, 3. Kuka haluaa saada meidät uskomaan, että olemme arvottomia Jehovan silmissä, ja miten voimme taistella tällaista ajatusta vastaan?

2 Saatana haluaa kovasti saada meidät uskomaan, että Jehova Jumala ei rakasta meitä eikä arvosta meitä. Muista, että Saatana yrittää pettää ihmisiä (2. Korinttilaisille 11:3). Usein hän yrittää saada heidät uskomaan, että he ovat parempia kuin muut. Mutta hän nauttii myös herkästi haavoittuvien ihmisten itsekunnioituksen murskaamisesta. (Johannes 7:47–49; 8:13, 44.) Tätä hän tekee erityisesti näinä kriittisinä ”viimeisinä päivinä”. Monet varttuvat nykyään perheissä, joissa ei tunneta ”luonnollista kiintymystä”. Toiset joutuvat olemaan jatkuvasti tekemisissä raivoisien, itsekkäiden ja itsepäisten ihmisten kanssa. (2. Timoteukselle 3:1–5.) Heidän kärsittyään vuosien ajan huonosta kohtelusta, rotuennakkoluuloista tai vihasta heihin on saattanut iskostua sellainen ajatus, että he ovat arvottomia tai että heitä ei voi rakastaa.

3 Jos sinulla on tällaisia kielteisiä tunteita, älä anna epätoivolle valtaa. Monet meistä ovat ajoittain kohtuuttoman ankaria itselleen. Muista, että Jumalan sana on tarkoitettu ”oikaisemiseen” ja ”kukistamaan linnoituksia” (2. Timoteukselle 3:16; 2. Korinttilaisille 10:4). Raamatussa sanotaan: ”Me saamme sydämeemme varmuuden hänen edessään, sillä vaikka sydämemme tuomitsisi meidät jostain, Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaiken.” (1. Johanneksen kirje 3:19, 20.) Tarkastellaanpa nyt neljää tapaa, joilla Raamattu auttaa meitä ”saamaan sydämeemme varmuuden” Jehovan rakkaudesta.

Jehova arvostaa sinua

4, 5. Miten Jeesuksen vertaus varpusista osoittaa, että meillä on arvoa Jehovan silmissä?

4 Ensinnäkin Raamattu opettaa, että Jumala pitää jokaista palvelijaansa arvokkaana. Esimerkiksi Jeesus sanoi: ”Eikö kaksi varpusta myydä yhdestä vähäarvoisesta kolikosta? Silti yksikään varpunen ei putoa maahan Isänne tietämättä. Hän tietää jopa sen, montako hiusta päässänne on. Älkää siis pelätkö. Te olette arvokkaampia kuin monta varpusta.” (Matteus 10:29–31.) Mietitäänpä, mitä nämä sanat merkitsivät Jeesuksen kuulijoille ensimmäisellä vuosisadalla.

”Te olette arvokkaampia kuin monta varpusta”

5 Meitä saattaa ihmetyttää, miksi joku haluaisi ostaa varpusen. Jeesuksen päivinä varpunen oli halvin ravinnoksi myytävä lintu. Huomaa, että yhdellä vähäarvoisella kolikolla sai kaksi varpusta. Myöhemmin Jeesus kuitenkin sanoi, että jos käytettävissä oli kaksi kolikkoa, sai neljän sijasta viisi varpusta. Ylimääräinen lintu annettiin kaupanpäällisiksi ikään kuin sillä ei olisi ollut mitään arvoa. Varpuset olivat ehkä arvottomia ihmisten silmissä, mutta miten Luoja suhtautui niihin? Jeesus sanoi: ”Jumala ei unohda niistä yhtäkään [ei edes ylimääräistä lintua].” (Luukas 12:6, 7.) Jeesuksen opetuksen ydin alkaa nyt avautua. Jos kerran Jehova pitää yhtä varpustakin näin arvokkaana, niin miten paljon enemmän arvoa on ihmisellä! Jeesus selitti, että Jehova on niin kiinnostunut meistä, että hän tuntee meidät jokaista yksityiskohtaa myöten. Hän tietää jopa sen, montako hiusta päässämme on!

 6. Miksi Jeesus ei liioitellut sanoessaan, että Jumala tietää, montako hiusta päässämme on?

6 Joku voisi ajatella, että Jeesus oli tässä epärealistinen. Mutta ajatellaanpa ylösnousemustoivoa. Jehovan täytyy tuntea meidät läpikotaisin voidakseen luoda meidät uudelleen. Hän arvostaa meitä niin paljon, että muistaa meistä jokaisen yksityiskohdan, mukaan lukien geneettisen koodimme sekä kaikki elinvuotemme ja niihin liittyvät muistot ja kokemukset. a Siihen verrattuna ei olisi urakka eikä mikään laskea hiuksemme, joita ihmisellä on keskimäärin satatuhatta.

Mitä Jehova näkee meissä?

7, 8. a) Mistä ominaisuuksista Jehova ilahtuu tutkiessaan ihmisten sydämiä? b) Mitä tekojamme Jehova arvostaa?

7 Toiseksi Raamattu opettaa, mitä Jehova arvostaa palvelijoissaan. Hän iloitsee hyvistä ominaisuuksistamme ja teoistamme. Kuningas Daavid sanoi pojalleen Salomolle: ”Jehova tutkii kaikki sydämet ja erottaa kaikki ajatukset ja taipumukset.” (1. Aikakirja 28:9.) Tutkiessaan tässä väkivaltaisessa, vihan täyttämässä maailmassa elävien miljardien ihmisten sydämiä hän on varmasti todella iloinen löytäessään sydämen, joka rakastaa rauhaa, totuutta ja oikeudenmukaisuutta. Jehova on hyvin kiinnostunut niistä, jotka rakastavat häntä ja haluavat oppia tuntemaan hänet ja kertoa hänestä muille. Hänellä on jopa ”muistokirja” kaikista niistä, ”jotka pelkäävät Jehovaa ja jotka ajattelevat hänen nimeään”. (Malakia 3:16.) Tällaiset ominaisuudet ovat hänelle kallisarvoisia.

8 Millaisia hyviä tekoja Jehova arvostaa? Hän arvostaa sitä, että yritämme jäljitellä hänen Poikaansa, Jeesusta Kristusta (1. Pietarin kirje 2:21). Hän arvostaa myös sitä, että kerromme hyvää uutista hänen valtakunnastaan. Raamatussa sanotaan: ”Kuinka miellyttävää onkaan nähdä niiden jalat, jotka julistavat hyvää uutista hyvistä asioista!” (Roomalaisille 10:15, alaviite.) Emme ehkä tavallisesti pidä jalkojamme kauniina. Mutta tässä ne edustavat kaikkea sitä, mitä Jehovan palvelijat tekevät kenttätyössä. Kaikki sellainen vaivannäkö on kaunista ja kallisarvoista hänen silmissään. (Matteus 24:14; 28:19, 20.)

9, 10. a) Miksi voimme olla varmoja, että Jehova arvostaa vaikeuksien keskellä osoittamaamme kestävyyttä? b) Millä kielteisellä tavalla Jehova ei koskaan suhtaudu uskollisiin palvelijoihinsa?

9 Jehova arvostaa myös kestävyyttämme (Matteus 24:13). Muista, että Saatana haluaa sinun kääntävän selkäsi Jehovalle. Jokainen päivä, jonka pysyt uskollisena Jehovalle, on taas yksi päivä, jona olet auttanut vastaamaan Saatanan pilkkaan (Sananlaskut 27:11). Joskus kestäminen ei ole helppoa. Terveysongelmat, rahahuolet, ahdistuneisuus ja muut vaikeudet voivat tehdä kustakin päivästä koettelemuksen. Pitkittynyt odotuskin voi olla lannistavaa (Sananlaskut 13:12). Kestävyys sellaisten haasteiden keskellä on hyvin kallisarvoista Jehovalle. Kuningas Daavid tiesi tämän, ja siksi hän pyysi Jehovaa keräämään hänen kyyneleensä ”nahkaleiliin” ja lisäsi luottavaisesti: ”Eikö ne ole merkitty kirjaasi?” (Psalmit 56:8.) Jehova tosiaan muistaa kaikki kyyneleet, joita olemme vuodattaneet, ja kärsimykset, joita olemme kokeneet, kun olemme palvelleet häntä uskollisesti. Nekin ovat kallisarvoisia hänen silmissään.

Jehova arvostaa kestävyyttämme koettelemusten keskellä

10 Itsensä tuomitseva sydän saattaa kuitenkin torjua tällaiset todisteet, jotka kertovat arvostamme Jumalan silmissä. Se saattaa kiusata meitä sanomalla, että monet muut ovat paljon esimerkillisempiä ja että Jehova on varmasti pettynyt verratessaan meitä heihin. Jehova ei kuitenkaan vertaa meitä toisiin, eikä hän odota meiltä enempää kuin mihin pystymme (Galatalaisille 6:4). Kun hän tutkii sydäntämme, hän arvostaa kaikkea löytämäänsä hyvää.

Jehova seuloo esiin hyvän pahan seasta

11. Mitä voimme oppia Jehovasta sen perusteella, miten hän käsitteli Abian tapauksen?

11 Kolmanneksi Jehova etsimällä etsii ihmisistä hyvää. Esimerkiksi kun Jehova sääti, että kuningas Jerobeamin paha hallitsijasuku oli teloitettava, hän määräsi, että yksi kuninkaan pojista, Abia, oli haudattava kunniallisesti. Miksi? Raamatussa kerrotaan: ”Hän on tuosta suvusta ainoa, jossa Israelin Jumala Jehova on nähnyt jotain hyvää.” (1. Kuninkaiden kirja 14:1, 10–13.) Jehova tutki ikään kuin seulomalla tuon nuoren miehen sydämen ja löysi sieltä ”jotain hyvää”. Olipa se kuinka pientä tai merkityksetöntä tahansa, Jehova piti sitä sen arvoisena, että siitä tuli maininta hänen Sanaansa. Hän jopa palkitsi sen suomalla Abialle kunniallisen hautauksen.

12, 13. a) Miten kuningas Josafatin tapaus osoittaa, että Jehova etsii meistä hyvää silloinkin kun teemme syntiä? b) Miten Jehova suhtautuu hyviin tekoihimme ja ominaisuuksiimme?

12 Toinen esimerkki on hyvän kuninkaan Josafatin tapaus. Kun hän kerran toimi typerästi, Jehovan profeetta sanoi hänelle: ”Tämän vuoksi Jehova on vihastunut sinuun.” Miten vakavoittava ajatus! Mutta Jehovan sanoma ei päättynyt tähän. Se jatkui: ”Sinussa on kuitenkin havaittu hyvää.” (2. Aikakirja 19:1–3.) Suuttumus ei siis sokaissut Jehovaa näkemästä sitä hyvää, mitä Josafatissa oli. Mieti, miten epätäydelliset ihmiset usein toimivat vastaavanlaisessa tilanteessa. Kun toiset ärsyttävät meitä, meidän voi olla vaikea nähdä heissä olevaa hyvää. Tai kun itse teemme syntiä, pettymyksen, häpeän ja syyllisyyden tunteet saattavat sokaista meidät näkemästä omia hyviä puoliamme. Muista kuitenkin, että jos kadumme syntejämme ja yritämme kovasti olla toistamatta niitä, Jehova antaa meille anteeksi.

13 Kun Jehova tutkii sinua, hän ikään kuin seuloo pois nuo synnit, pitkälti samalla tavoin kuin kullanhuuhtoja seuloo pois arvottoman hiekan. Entä hyvät ominaisuutesi ja tekosi? Ne ovat kuin kultahippuja, jotka hän säilyttää! Oletko joskus huomannut, miten lapsiinsa kiintyneet vanhemmat säilyttävät näiden piirustuksia tai koulutehtäviä joskus kymmeniä vuosia sen jälkeen, kun lapset ovat jo unohtaneet ne? Rakastavana Isänä Jehova ei koskaan unohda hyviä tekojamme ja ominaisuuksiamme, jos vain pysymme hänelle uskollisina. Hänestä olisi jopa epäoikeudenmukaista unohtaa ne, eikä hän ole milloinkaan epäoikeudenmukainen. (Heprealaisille 6:10.) Mitä muuta Jehova näkee meissä?

14, 15. a) Miksi puutteemme eivät koskaan sokaise Jehovaa näkemästä meissä olevaa hyvää? Havainnollista. b) Mitä Jehova tekee sille hyvälle, mitä hän havaitsee meissä, ja miten hän suhtautuu uskollisiin palvelijoihinsa?

14 Jehova katsoo puutteittemme yli ja näkee meissä olevat mahdollisuudet. Tätä voisi havainnollistaa sillä, miten taidetta rakastavat ihmiset näkevät valtavasti vaivaa korjatakseen pahasti vahingoittuneet maalaukset tai muut teokset. Kun esimerkiksi Lontoon National Galleryssa ammuttiin haulikolla noin 20 miljoonan punnan arvoista Leonardo da Vincin piirrosta, kukaan ei ehdottanut, että vaurioitunut työ heitettäisiin pois. Tuon lähes 500 vuotta vanhan mestariteoksen entisöinti aloitettiin viipymättä. Mitä varten? Se oli kallisarvoinen taiteen ystävien silmissä. Etkö sinä ole paljon arvokkaampi kuin liitu- ja hiilipiirros? Jumalan silmissä olet, onpa peritty epätäydellisyys vaurioittanut sinua kuinka paljon tahansa (Psalmit 72:12–14). Taitavana entisöijänä hän korjaa synnin aiheuttaman vahingon ja auttaa kaikkia, jotka rakastavat ja tottelevat häntä, tulemaan täydellisiksi (Apostolien teot 3:21; Roomalaisille 8:20–22).

15 Jehova tosiaan näkee meissä sen hyvän, jota me itse emme ehkä näe. Kun palvelemme häntä, hän saa tuon hyvän kasvamaan, kunnes olemme lopulta täydellisiä. Onpa Saatanan maailma kohdellut meitä miten tahansa, Jehova pitää uskollisia palvelijoitaan kallisarvoisina ”aarteina” (Haggai 2:7).

Jehova osoittaa aktiivisesti rakkauttaan

16. Mikä on suurin todiste Jehovan rakkaudesta meitä kohtaan, ja mistä tiedämme, että tämä lahja on tarkoitettu meille henkilökohtaisesti?

16 Neljänneksi Jehova tekee paljon osoittaakseen rakastavansa meitä. Kristuksen lunastusuhri on voimakkain vastaus siihen Saatanan valheeseen, että olemme arvottomia tai että meitä ei voi rakastaa. Meidän ei koskaan tule unohtaa, että Jeesuksen tuskallinen kuolema kidutuspaalussa ja Jehovan vielä suurempi tuska hänen katsoessaan rakkaan Poikansa kuolemaa ovat todisteita heidän rakkaudestaan meitä kohtaan. Monien on valitettavasti vaikea uskoa, että tämä lahja voisi olla tarkoitettu heille henkilökohtaisesti. He tuntevat itsensä arvottomiksi. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka apostoli Paavali oli vainonnut Kristuksen seuraajia, hän kirjoitti: ”Jumalan Poika – – rakasti minua ja luovutti itsensä minun puolestani.” (Galatalaisille 1:13; 2:20.)

17. Millä tavoin Jehova vetää meitä itsensä ja Poikansa puoleen?

17 Jehova osoittaa rakkautensa meitä kohtaan auttamalla meitä yksilöinä hyötymään Kristuksen uhrista. Jeesus sanoi: ”Kukaan ei voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka on lähettänyt minut, vedä häntä.” (Johannes 6:44.) Jehova itse vetää meitä Poikansa puoleen ja antaa meille ikuisen elämän toivon. Millä tavoin? Saarnaamistyön välityksellä Jehova on pitänyt huolta siitä, että olemme saaneet kuulla hyvästä uutisesta, ja pyhän henkensä välityksellä hän on auttanut meitä epätäydellisiä ihmisiä ymmärtämään Sanaansa ja soveltamaan sen opetuksia elämäämme. Jehova voi siksi sanoa meistä, kuten hän sanoi Israelista: ”Olen rakastanut sinua ikuisella rakkaudella. Siksi olen vetänyt sinua luokseni uskollisella rakkaudella.” (Jeremia 31:3.)

18, 19. a) Mikä on kaikkein henkilökohtaisin osoitus Jehovan rakkaudesta, ja miksi voidaan sanoa niin? b) Miten Jumalan sana vakuuttaa, että Jehova on empaattinen kuuntelija?

18 Ehkä kaikkein henkilökohtaisin osoitus Jehovan rakkaudesta on se, että voimme rukoilla häntä. Raamattu kehottaa: ”Rukoilkaa lakkaamatta.” (1. Tessalonikalaisille 5:17.) Meille vakuutetaan, että Jehova ”kuulee rukoukset” (Psalmit 65:2). Hän ei ole antanut tätä tehtävää kenellekään muulle, ei edes omalle Pojalleen. Ajattele, että maailmankaikkeuden Luoja kannustaa meitä kertomaan hänelle vapaasti kaikki ajatuksemme ja tunteemme. Millainen kuuntelija hän on? Viileä, tunteeton, välinpitämätön? Kaukana siitä.

19 Jehova on empaattinen. Mitä on empatia? Eräs uskollinen iäkäs kristitty sanoi: ”Empatiaa on sinun tuskasi minun sydämessäni.” Koskettaako tuskamme tosiaan Jehovaa? Raamatussa kerrotaan, miltä hänestä tuntui, kun hänen kansansa Israel kärsi: ”Aina kun he tunsivat ahdistusta, hänkin tunsi ahdistusta.” (Jesaja 63:9.) Jehova ei ainoastaan nähnyt heidän vaikeuksiaan vaan myös tunsi myötätuntoa heitä kohtaan. Hänen tunteidensa voimakkuutta kuvaavat hänen omat sanansa, jotka hän lausui palvelijoilleen: ”Se, joka koskee teihin, koskee silmäterääni.” b (Sakarja 2:8.) Jos joku koskisi silmäterääsi, se tekisi hyvin kipeää. Jehova tosiaan on myötätuntoinen meitä kohtaan. Kun meihin sattuu, häneenkin sattuu.

20. Millaista tasapainotonta ajattelua meidän tulee välttää Roomalaiskirjeen 12:3:n neuvon mukaisesti?

20 Yksikään tasapainoinen kristitty ei käyttäisi näitä todisteita Jumalan rakkaudesta ja arvostuksesta puolusteluna ylpeydelle tai itsekeskeisyydelle. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Saamani ansaitsemattoman hyvyyden perusteella sanon jokaiselle teistä, ettei kenenkään tule ajatella itsestään enempää kuin on tarpeen ajatella, vaan jokaisen tulee suhtautua itseensä järkevästi sen mukaan, kuinka paljon Jumala on antanut hänelle uskoa.” (Roomalaisille 12:3.) Eräs toinen käännös kuuluu: ”Sanon teille jokaiselle, ettei tule arvioida itseään yli todellisen arvonsa, vaan tehdä maltillinen arvio itsestään.” (Charles B. Williams, A Translation in the Language of the People.) Samalla kun nautimme taivaallisen Isämme rakkauden lämmöstä, meidän tulee muistaa, että emme voi ansaita Jumalan rakkautta (Luukas 17:10).

21. Mitä Saatanan valheita meidän täytyy jatkuvasti vastustaa, ja mitä meidän on tärkeä muistaa?

21 Älä usko Saatanan valheita, joiden mukaan olet arvoton eikä sinua voi rakastaa! Jos elämänkokemuksesi ovat opettaneet sinut näkemään itsesi niin toivottomana tapauksena, ettei edes Jumalan valtava rakkaus voi sille mitään, tai hyvät tekosi niin merkityksettöminä, etteivät edes hänen kaikkinäkevät silmänsä niitä huomaa, tai syntisi niin suurina, ettei edes hänen kallisarvoisen Poikansa kuolema voi niitä peittää, niin sinulle on opetettu valhetta. Torju sellaiset valheet koko sydämestäsi! Voit luottaa siihen, että Jumalan hengen ohjauksessa kirjoitetut Paavalin sanat sopivat sinuunkin: ”Olen vakuuttunut siitä, ettei kuolema, ei elämä, eivät enkelit, eivät hallitukset, eivät nykyiset, eivät tulevat, eivät voimat, ei korkeus, ei syvyys eikä mikään muu luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka ilmenee Kristuksen Jeesuksen, meidän Herramme, kautta.” (Roomalaisille 8:38, 39.)

a Ylösnousemustoivo yhdistetään Raamatussa toistuvasti Jehovan muistiin. Uskollinen Job sanoi Jehovalle: ”Kunpa – – asettaisit minulle aikarajan ja muistaisit minua!” (Job 14:13.) Jeesus puhui ”kaikkien muistohaudoissa olevien” ylösnousemuksesta. Jehova muistaa täydellisesti ne kuolleet, jotka hän aikoo herättää eloon. (Johannes 5:28, 29, alaviite.)

b Jotkin käännökset antavat ymmärtää, että se, joka koskee Jumalan kansaan, ei koske Jumalan silmään vaan omaan silmäänsä tai Israelin silmään. Tämän virheen tekstiin toivat eräät kirjurit, joiden mielestä tämä kohta oli epäkunnioittava ja kaipasi korjausta. Näin he hämärsivät Jehovan empaattisuuden voimakkuuden.