Ewe Nau a Pwapwa le Pwäraalo ewe Sam
Ewe Nau a Pwapwa le Pwäraalo ewe Sam
“Esap pwal wor eman a silei ewe Sam, pwe ewe Nau chök me chokewe ewe Nau a filiiretä pwe epwe pwäri i ngeniir.”—LUK. 10:22.
IFA USUN KOPWE PÖLÜWENI?
Pwata Jises a tongeni pwäraalo Seman we lon eü napanap mi kkolo aüchean?
Ifa usun Jises a pwäraalo Seman we ngeni ekkewe ekkoch?
Ifa usun ka tongeni äppirü Jises me pwäraalo ewe Sam ngeni ekkewe ekkoch?
1, 2. Ifa ewe kapas eis a weires ngeni chommong ar repwe pölüweni? Pwata?
IÖ EWE Kot? Ei kapas eis a weires ngeni chommong aramas ar repwe pölüweni. Äwewe chök, lap ngeni ekkewe ra apasa pwe iir Chon Kraist ra lükü pwe Kot ülümön lon emön. Ra pwisin apasa pwe rese tufichin weweiti ena afalafal. Emön nöüwisin lamalam pwal i emön sou mak a makkeei pwe ewe afalafal usun ülümön Kot lon emön ese tongeni äweweei pun mi wor ekkoch pworaus aramas resap tongeni weweiti. Ekkoch ra lükü ewe afalafal usun evolution are än aramas pwisin fisitä, ra apasa pwe ese wor Kot me mettoch meinisin mi amwarar sia kükküna ra pwisin fisitä. Charles Darwin, ewe a achöüfetälei ena afalafal, ese apasa pwe ese wor Kot, nge a erä pwe ese wor än aramas tufichin unusen weweiti ewe pworaus usun Kot.
2 Ese lifilifil met än aramas lükü nge chommong a wor ar kapas eis usun Kot. Chommong ra ükütiw le kükkütta Kot pokiten rese menemenöch ren pölüwen ar kewe kapas eis ra küna. Pwüngün, Setan a “achuna ekiekin letipen chokewe resap lükü.” (2 Kor. 4:4) Ina pwata lap ngeni aramas ikenäi ra osukosuk me rese silei ewe enlet usun Kot, ewe Sam me ewe Chon Föratä unuselapen läng me fönüfan!—Ais. 45:18.
3. (a) Iö a pwäraalo ngenikich ewe Sam? (b) Ikkefa ekkewe kapas eis sipwele pölüweni?
3 A fokkun lamot pwe aramas repwe käeö ewe enlet usun Kot. Pwata? Pun chokkewe chök mi köri “iten ewe Samol [Jiowa]” repwe küna manau. (Rom 10:13) Ach sipwe köri iten Kot we a wewe ngeni ach sipwe silei ena Emön mi iteni ena it. Jises Kraist a äiti ngeni nöün kewe chon käeö ekkeei pworaus mi lamot. I a pwäraalo ewe Sam ngeniir. (Älleani Luk 10:22.) Ei lesen epwe äiti ngenikich pölüwen ekkeei kapas eis: Pwata Jises chök a tongeni pwäraalo ewe Sam lon eü napanap mi kkolo aüchean seni meinisin? Ifa usun Jises a föri ena? Me ifa usun sipwe tongeni äppirü Jises le pwäppwäraalo me akkapworausa ngeni ekkewe ekkoch usun ewe Sam?
JISES A TONGENI PWÄRAALO EWE SAM LON EÜ NAPANAP MI KKOLO AÜCHEAN
4, 5. Pwata Jises a tongeni pwäraalo Seman we lon eü napanap mi kkolo aüchean?
4 Jises i ewe a fokkun mürinnö seni meinisin le älisi ekkewe ekkoch le silei usun Seman we. Pwata? Pun me mwen fförütään mettoch meinisin Jises a fen nonnom lon läng usun emön sise tongeni küna. I “Nöün Kot Aleman.” (Jon 1:14; 3:18) Jises chök a nonnom ren Seman me mwen fförütään mettoch meinisin, me Seman we a ngeni unusen An we tong. Ren ar pwoppworausfengen lon fite fite ngeröü ier, Jises a käeö usun Seman we me napanapan kewe. Atun ar riri a pöchökkülelo ar tongfengen a pwal alolloololo. (Jon 5:20; 14:31) Anchangei ükükün watteen än Jises silei usun napanapen Seman we!—Älleani Kolose 1:15-17.
5 Ewe Sam a ewisa ngeni ewe Nau an epwe aweni awan, usun i “Ewe Kapasen Kot.” (Pwar. 19:13) Jises chök a eäni ena wis mi aüchea le pwäraalo ewe Sam ngeni ekkewe ekkoch. Ina popun Jon a makkeei pwe Jises i “ewe Kapas,” ewe “mi nom fan mwaramwarin ewe Sam.” (Jon 1:1, 18, TF) Eli Jon a ekieki ewe eöreni mi chöüfetäl lon fansoun möngö. Emön wasöla epwe mommot ünükün pwal emön wasöla pwe epwe mecheres ar repwe pwoppworausfengen. Pwal ina chök usun ewe Nau, ewe “mi nom fan mwaramwarin” Seman we, an fos ngeni Seman we a pwäraatä ar chiechiöchfengen.
6, 7. Ifa usun a pöchökkülelo ewe riri lefilen Jiowa me Jises?
6 Ewe Nau i “popun an [Kot] pwapwa iteiten rän.” (Älleani Än Salomon Fos 8:22, 23, 30, 31.) Ewe riri lefilen ewe Sam me ewe Nau a pöppöchökülelo. Ra angangfengen, me Jises a käeö me äppirü napanapen Seman we. Lupwen aramas me ekkewe chonläng ra fförütä, ewe Nau a küna föfförün Jiowa ngeni emön me emön leir, me a alolloololo an tong me süföl ngeni Seman we.
7 Inaamwo ika atun Setan a ü ngeni än Jiowa pwüngün nemenem, nge ewe Nau a tongeni käeö än Jiowa pwäraatä tong, pwüng, tipächem, me manaman lon ena fansoun osukosuk. Ei mettoch a ammolnatä Jises le likiitü fän ekkewe osukosuk epwe küna lupwen a föri ewe angangen afalafal woon fönüfan.—Jon 5:19.
8. Pwata ekkewe pworaus usun Jises ra älisikich le käeö usun napanapen ewe Sam?
8 Pokiten än Jises ririöch ngeni Jiowa, a tongeni pwäraalo ewe Sam lon eü napanap mi tichik lap seni än ekkewe ekkoch. Ren ach sipwe silei usun ewe Sam, a fokkun mürinnö ach sipwe käeö usun met Nöün we äläemön a asukula me föri. Äwewe chök, itä sia tongeni unusen weweiti weween ewe kapas “tong” ika sipwe chök ällea weween seni ewe puken äweween fos? Eli epwe weires. Nge lupwen sia ekieki usun ekkewe pworaus lon ewe Paipel mi apworausa usun än Jises angangen afalafal, sia küna napanapen an tongei ekkewe ekkoch me sia tongeni weweiti met weween pwe “Kot mi tong.” (1 Jon 4:8, 16, TF) Tong esap ina chök ewe napanap Jises a pwäraalo ngeni nöün kewe chon käeö. A pwal pwäraalo ekkoch napanapen Kot kewe ngeniir lupwen a nom woon fönüfan.
NAPANAPEN ÄN JISES PWÄRAALO SEMAN WE
9. (a) Ikkefa ekkewe ruu napanap Jises a pwäraalo Seman we ngeni nöün kewe chon käeö? (b) Apworausa ewe kapas äwewe Jises a äeä pwe epwe pwäraalo Seman we.
9 Ifa usun Jises a pwäraalo ewe Sam ngeni nöün kewe chon käeö me ekkewe ra wiliti nöün chon käeö mwirin? A föri ena lon ruu napanap: ren minne a asukula me an föfför. Äeüin, sipwe käeö usun minne Jises a asukula. Minne Jises a asukula ngeni nöün kewe chon käeö a äiti ngenikich usun föfförün, ekiekin me meefien Seman we. Äwewe chök, Jises a äwewefengeni Seman we me ewe mwän mi wor nöün pwiin siip. Emön lein nöün kewe siip a mwälechelo. Pokiten a tongei emön me emön leir, a likitalo ekkewe ekkoch pwe epwe feilo kütta ewe emön a mwälechelo. Jises a apasa pwe lupwen ewe mwän a küna ewe siip mi mwälechelo, “epwe fokun pwapwaäsini . . . lap seni an pwapwaäsini ekewe tiwe me tiweman resap mwalechela.” Pwata Jises a eäni ei kapas äwewe? A äweweei: “Iei usun Semei lon läng esap mochen pwe eman lein ekei kükün epwe mwalechela.” (Mt. 18:12-14) Met ka tongeni käeö usun Jiowa seni ei kapas äwewe? Fän ekkoch kopwe meefi pwe ese wor lamotom me ese wor chon tongeok. Nge chechchemeni, pwe Semom mi nonnom lon läng a äfännuk me tongeok. A ekieki pwe en emön me lein “ekei kükün.”
10. Ifa usun Jises a pwäraalo Seman we lon pwisin föfförün?
10 Ewe oruuen napanap Jises a pwäraalo Seman we ngeni nöün kewe chon käeö, ina an föfför. Iwe, lupwen ewe aposel Filip a eisini Jises: “Kopwe pwäri ngenikem Semom,” Jises a tongeni apasa: “Iö a künaei, a küna Semei.” (Jon 14:8, 9) Ikkeei ekkoch kapas äwewe ren ifa usun Jises a pwäraalo napanapen Seman we. Lupwen emön mi üri rupun pwötür a tingormaü ngeni Jises an epwe echikara, Jises a attapa ewe mwan mi “kula inisin ren rupun pwötür” me ereni: “Ngang üa mochen, kopwe limöch.” Mwirin an chikar, ewe mi rupun pwötür a silei pwe Jiowa ewe a ngeni Jises ewe manaman an epwe echikaraatä. (Luk 5:12, 13) Pwal och, lupwen Lasarus a mälo, nöün Jises kewe chon käeö ra meefi än ewe Sam kirekiröch lupwen letipen Jises a “fokun mwökütüküt o weires” me “a kechü.” Inaamwo ika Jises a silei pwe epwe amanauasefäli Lasarus, nge a pwal meefi ewe weires a nom ren än Lasarus famili me chienan kewe. (Jon 11:32-35, 40-43) Eli a pwisin wor pworaus lon Paipel usun Jises ka fokkun efich mi älisuk le weweiti ewe ümöümöch ewe Sam a pwäraalo.
11. (a) Met Jises a pwäri usun Seman we lupwen a limeti ewe imwenfel? (b) Pwata ei mettoch a aururukich?
11 Lupwen ka älleani ewe pworaus usun än Jises limeti ewe imwenfel, met ka käeö seni? Ekieki met a fis: Jises a piti efoch sääl me atowu ekkewe aramas ra amömö kou me siip seni lon ewe imwenfel. Mwirin, a feilo ren ekkewe chon ekkesiwil moni me atoropasa ekkewe föün moni me oturaalo ar kewe chepel. (Jon 2:13-17) Minne a föri a ächema ngeni nöün kewe chon käeö met King Tafit a oesini: “Ai ekipwichi imwom mi pin a küküri leüti usun ekkei.” (Kolf. 69:9) Minne Jises a föri, a pwäri pwe a wesewesen tümünü ewe fel mi enlet. Ka küna napanapen Jiowa kewe ren Jises atun ka älleani ei pworaus? A ächema ngenikich pwe ese chök nom ren Kot ewe manamanen limeti föfföringaw seni fönüfan, nge i a wesewesen mochen amoralo. Ekieki mwo meefien Jiowa lupwen a küna föfför mi ngaw woon unusen fönüfan! Meefien Jiowa me Jises usun minne a fiffis, a fokkun aururukich lupwen sia küna pwüngüngaw.
12, 13. Met ka tongeni käeö usun Jiowa seni föfförün Jises ngeni nöün kewe chon käeö?
12 Jises a pwal pwäraalo usun Seman we ren föfförün ngeni nöün kewe chon käeö. Ra kan äkkänini ika iö a lap me leir. (Mark 9:33-35; 10:43; Luk 9:46) Pokiten Jises a nonnom ren Seman we fansoun langattam, iwe, a silei meefien Jiowa usun lamalam tekia. (2 Sam. 22:28; Kolf. 138:6) Jises a pwal küna än Setan ewe Tefil lamalam tekia. Setan i emön mi chök ekieki pwisin i me aüchean. Iwe neman Jises a fokkun letipengaw le küna ekkewe chon käeö, iir kewe a asukuler nge ra chüen sopwelo ar lamalam tekia. Ra chök ekieki pwisin aüchear! A pwal mwo nge küna ei napanap me lein ekkewe a filireta pwe repwe nöün chon käeö! Ra pwäraatä lamalam tekia tori ewe säingoon ränin manauen Jises woon fönüfan. (Luk 22:24-27) Nge Jises a sopwelo le apwüngüür fän kirekiröch. I a äpilükülükü pwe eü rän repwe pwal tipetekison usun chök i.—Fil. 2:5-8.
13 Ka tongeni küna napanapen Jiowa kewe ren än Jises äppirü i lon an mosonottam le apwüngü ekiekin nöün kewe chon käeö mi mwääl? Ka käeö usun ewe Sam seni minne Jises a apasa me föri? Seman we ese likitalo nöün kewe aramas, inaamwo ika ra mwämmwäällilo. Ewe sile usun napanapen Kot kewe a pesekich pwe sipwe aier me tingor än Jiowa ümöümöch lupwen sia föri minne mi mwääl.
EWE NAU A MOCHEN PWÄRAALO SEMAN WE
14. Ifa usun Jises a pwäri an mochen pwäraalo Seman we ngeni ekkewe ekkoch?
14 Chommong sou nemenem ra sotun nemeni aramas ren ar amwöchü seniir ekkewe mettoch ürürün repwe silei. Jises ese ina usun. I a mochen äiti ngeni aramas usun Seman we, ina pwata a pwäraalo meinisin pworausen Jiowa ngeniir. (Älleani Mattu 11:27.) Jises a pwal ngeni nöün kewe chon käeö ‘weweöch, pwe repwe [tongeni] silei ewe Kot mi let,’ Jiowa. (1 Jon 5:20) Met weween ena? Jises a älisi nöün kewe chon äppirü le weweiti met a asukula usun ewe Sam. Jises ese amwonalo Seman we lon och sokkun asukul esap wor emön a tongeni weweiti, äwewe chök, usun ewe afalafal ülümön Kot lon emön.
15. Pwata Jises ese ereni nöün kewe chon käeö meinisin minne a silei usun Seman we?
15 Itä Jises a pwäri meinisin minne a silei usun Seman we? Aapwi, a pwäraatä mirit ren an ese ereni nöün kewe chon käeö, meinisin minne a silei. (Älleani Jon 16:12.) Pwata? Pun lon ena fansoun “epwe fokun weires” ngeni nöün kewe chon käeö le weweiti. Nge Jises a äweweei pwe epwe lapolo ena sile epwe pwälo ngeniir atun ‘ewe soualilis’ epwe waroto. Ena sou älillis, ewe manaman mi fel, epwe emmweniirelong “lon ewe let mi unusöch.” (Jon 16:7, 13) Sam me in mi tipächem rese ereni nöür kewe ekkoch pworaus atun ra kükkün, nge ra witi tori ar wattetä pwe repwe tufichin weweiti. Pwal ina usun Jises, a witiwit tori än nöün kewe chon käeö repwe mmolnetä le weweiti pwal ekkoch pworaus usun ewe Sam. Jises a kirekiröch, me a chechchemeni pwe mi aükük tufichin nöün kewe chon käeö.
ÄPPIRÜ JISES ME ÄLISI EKKEWE EKKOCH LE SILEI JIOWA
16, 17. Pwata sia tufichin pwäraalo ewe Sam ngeni ekkewe ekkoch?
16 Lupwen ka sileöchü emön me küna pwe a fokkun mürinnö napanapan, itä kesap apworausa pworausan ngeni ekkewe ekkoch? Lupwen Jises a nom woon fönüfan a pworaus usun Seman we. (Jon 17:25, 26) Itä kich sise pwal tongeni äppirü i le pwäraalo Jiowa ngeni ekkewe ekkoch?
17 Usun minne sia fen käeö, pwe a fokkun watte än Jises sile usun Seman we lap seni ekkewe ekkoch. Nge a mochen asukula ekkoch me lein ekkewe mettoch a silei me a pwal ngeni nöün kewe chon tapwelo mwirin ewe tufichin weweiti ekkewe mettoch mi alollool usun napanapen Seman we. Lap ngeni aramas ikenäi rese silei ewe Sam usun ach silei pokiten sia käit seni Jises. Sia fokkun kilisou pwe Jises a mochen pwäraalo Seman we ngenikich ren an asukul me föfför! Sia feiöch ren ach silei Jiowa. (Jer. 9:24; 1 Kor. 1:31) Sia angang weires pwe epwe wor ach ririöch ngeni Jiowa me i a arap ngenikich. Iwe iei, sia tufichin asukula aramas minne sia silei usun Jiowa. Ifa usun sia tongeni föri ena?
18, 19. Lon met sokkun napanap ka tongeni pwäraalo ewe Sam ngeni ekkewe ekkoch? Äweweei.
18 Lupwen sia äppirü Jises ren minne sia apasa me föri, sia pwäraalo ewe Sam ngeni ekkewe ekkoch. Chechchemeni pwe chommong aramas sia chuuriir lon ewe angangen afalafal rese silei iö ewe Kot. Eli ra eäni lükü mi mwääl usun Kot pokiten ra käit seni afalafal mi chofona. Sia tongeni äiti ngeniir seni Paipel iten Kot we, met a aotalo fän iten aramas, me napanapan kewe. Pwal och, ekkoch pworaus lon ewe Paipel ra älisikich le küna napanapen Kot kewe lon eü napanap sise mwo weweiti me mwan. Sia tongeni pworaus ngeni ekkewe chon mwichefel usun minne sia fen käeö me iir repwe pwal pöchökkül ren.
19 Sipwe äppirü Jises me pwäraalo ewe Sam ren ach föfför. Lupwen aramas repwe küna än Kraist tong seni föfförüch, eli repwe pwal mochen riri ngeni Jises me Seman we. (Ef. 5:1, 2) Ewe aposel Paul a erenikich: “Oupwe apirüei usun ngang üa apirü Kraist.” (1 Kor. 11:1) Sia kilisou pun sia tongeni älisi aramas le silei met sokkun Kot Jiowa ren ach kewe föfför! Sipwe sopwelo le äppirü Jises ren ach pwäppwäraalo ewe Sam ngeni ekkewe ekkoch.
