Ra Wikkitiwiti ewe Messaia

“An ekkewe aramas epinukunuk a poputa pochokun, iwe ra poputa ekieki ika John ewe Messiah.”​—LUK 3:15, EWE KAPASEN GOD.

1. Met sokkun pworaus mi apwapwa ewe chonläng a ereni ekkewe chon masen siip?

EKKEWE chon masen siip ra mammasa nöür siip lemälämäl lepwin. Re rüng nge emön nöün Jiowa chonläng a ütä ünükür me och saram mi meriweriw a pweni ünükür. Ra niuokkus, nge ra aüseling ngeni ewe pworaus mi apwapwa ewe chonläng a ereniir: “Ousap niuokus. Pun nengeni, üa arongato remi ewe Pworaus Allim mi aworato pwapwa chapur, epwe tori aramas meinisin. Lon ei rän ikenai eman Chon Amanau a uputiu ngenikemi lon telinimwen Tafit, i ewe Kraist ewe Samol,” ewe emön epwe wiliti ewe Messaia. Ewe chonläng a ereni ekkewe chon mäsen siip pwe repwe küna ena mönükol mi kokkoon lon eü leenien amöngöön man. Iwe mwirin, chommong chonläng ra pwal pwäto me apasa: “Kot epwe ling lon läng, epwe wor kinamwe won fanüfan ngeni aramas, chokewe Kot a pwapwa rer.”​—Luk 2:8-14.

2. Met weween ewe kapas Messaia? Ifa usun aramas repwe esilla ika iö ewe Messaia?

² Ekkena chon masen siip chon Jus ra silei pwe ena kapas “Messaia” are “Kraist” a wewe ngeni nöün Kot “mi Kepit.” (Eks. 29:5-7) Nge chommong ra fen mwakenetä le erä, “Ngang ewe Messaia.” Iwe, epwe ifa usun ekkena chon masen siip me pwal ekkewe ekkoch aramas repwe silei pwe Jiowa a filatä ei mönükol pwe i epwe ewe Messaia? Akkomw, a lamot repwe käeö ekkewe oesini lon Paipel mi weneiti ewe Messaia, iwe mwirin, repwe küna ika ra pwönütä lon manauen ei mönükol.

Pwata Aramas Ra Wikkitiwiti ewe Messaia?

3, 4. Ifa usun a pwönütä ewe oesini lon Taniel 9:24, 25?

³ Chommong ier mwirin, Jon Papatais a poputääni an angangen afalafal. Ekkoch aramas ra ekieki pwe eli i ewe Messaia pokiten met a apasa me föri. (Älleani Luk  3:15.) Nge mi wor eü oesini usun “fik ier” lon ewe Paipel mi älisi aramas le silei ineet ewe Messaia epwe pwä. Ewe oesini a apasa: “Iwe a pwüngüla pwe ükükün fisu fän fik ier a kaüküla fän iten aramasom . . . Seni fansoun ewe kapas a towu pwe Jerusalem epwe kaüsefäl tori waren ewe sounemenem, atewe mi kepit, ükükün fisu fän fisu ier repwe la. . . . Epwe nom lon ükükün fisu fän wone me ruu ier.”​—Tan. 9:24, 25.

⁴ Lon ei fansoun, nöün Jiowa kewe aramas ra weweiti pwe ekkewe 69 wiik lon Taniel 9:25 a löllö ngeni 483 ier, poputä lon ewe ier 455 mwen fansoun Kraist. Ina ewe ier ewe kingen Persia itan Artaksasta a mut ngeni Nehemaia an epwe försefäli me aüsefälietä Jerusalem. (Neh. 2:1-8) Ekkena 483 ier ra müchülo lon ewe ier 29 atun Jises a papatais. Lon ena fansoun, Jiowa a ngeni an we manaman mi fel me a wiliti ewe Messaia mi kepit.​—Mt. 3:13-17. *

5. Ikkefa ekkewe oesini sipwele pworaus usur?

⁵ A pwal wor chommong oesini lon ewe Paipel usun ewe Messaia me lükün ekkena. Sipwe käeö ekkoch leir lon ei lesen. Mei wor oesini usun an uputiw, manauan le kükkünün, an a wattetä, me an angangen afalafal. Sipwe käeö ifa usun ekkeei oesini ra pwönütä lon manauen Jises. Ekkeei pworaus repwe apöchökkülalo ach lükü me pwal änneta ngenikich pwe Jises i ewe Messaia aramas ra wikkitiwiti.

Ekkoch Oesini Usun Manauan Le Kükkünün

6. Äweweei ifa usun a pwönütä ewe oesini lon Keneses 49:10.

⁶ Ewe Messaia epwe pop seni ewe einangen Juta lon Israel. Mwen chök än Jekop we epwele mälo, a efeiöchü nöün kewe alüwöl, iwe, iei alon ngeni Juta: “Esap mwöküt senuk, Juta, ewe esisilen samol, nge mwirimwirum kana repwe nemenem fansoun meinisin tori epwe war ätewe mine an ewe nemenem. Iwe, chon ekewe mwü meinisin repwe aleasochis ngonuk.” (Ken. 49:10) Ekkewe senseen chon Jus ra lükü pwe alon Jekop kewe ngeni Juta ra weneiti ewe Messaia. Nge met weween alon Jekop kena? Sia silei pwe a fos usun emön king pun emön king a kan ukkuwei efoch esissillen samol me efoch wokun meilap le esissillatä an pwüüng le nemenem me awora allük. Iwe, ei oesini a pwäratä pwe ena king mi wor an pwüüng le nemenem epwe feito seni ewe einangen Juta. Ewe äemönün kingen Juta, ina i King Tafit, me Setekaia, i ewe säingoon kingen Juta woon fönüfan. Nge än Jekop we oesini a fos usun pwal emön king mwirin Setekaia. Ena king epwe nemenem tori feilfeilo chök, i “atewe mine wesewesen an.” Kot a ereni Setekaia pwe ena king epwe wor an pwüüng le nemenem. (Is. 21:26, 27) Me mwen än Jises uputiw, ewe chonläng Kapriel a ereni Meri: “Kot ewe Samol epwe amota won leenien motun king usun an we lewo Tafit. I epwe nemeni ekewe mwirimwirin Jakop feilfeilachok, nge mwün esap fokun mwüchüla.” (Luk 1:32, 33) Jises a feito seni ewe einangen Juta me ewe familien Tafit. Jiowa a pwonei ngeni i chök me lein chon ewe familien Tafit pwe mi wor an pwüüng le wisen king. Ina minne, “atewe mine wesewesen an,” a wewe ngeni Jises Kraist.​—Mt. 1:1-3, 6; Luk 3:23, 31-34.

7. Ifa usun a pwönütä ewe oesini usun uputiwen ewe Messaia?

⁷ Ewe Messaia epwe uputiw lon Petleem. Ewe soufos Mika a makkeei: “En Petlehem Efrata, inamwo ika ka kisikis me lein ekewe telinimwen Juta, nge ewe mi towu senuk epwe samolun Israel, a nonom seni lomlom, seni fansoun ese pop.” (Mika 5:2) Ewe Messaia a uputiw lon ewe telinimwen Juta lon Petleem mi piin iteni Efrata. Nge Meri, inen Jises we, me pwülüwan we Josef ra nonnom lon eü telinimw itan Nasaret. Atun a kkan än Jises epwele uputiw, ewe sou nemenemen Rom a ereni ekkewe aramas pwe repwe liwiniti en me telinimwan pwe repwe makkeetiw iter. Iwe, Meri me Josef ra liwiniti Petleem, ikewe Meri a nöünatiw Jises me ie. (Mt. 2:1, 5, 6) Iwe, ewe oesini usun än Jises uputiw a wesewesen pwönütä!

8, 9. Met ewe oesini a apasa usun uputiwen ewe Messaia, me met epwe fis mwirin an uputiw?

 ⁸ Ewe Messaia epwe uputiw seni emön föpwül esaamwo tori mwän. (Älleani Aisea 7:14.) Ei wokisin a erä pwe emön föpwül epwe oupwatiw emön ät. Ewe kapasen Ipru bethu·lahʹ, a wewe ngeni emön föpwül esaamwo tori mwän. Ena wokisin a nöünöü ʽal·mahʹ, a wewe ngeni “föpwül.” Nge sia silei pwe ʽal·mahʹ a pwal wewe ngeni emön “esamwo tori mwän,” pun ewe Paipel a erä pwe Repeka emön föpwül (ʽal·mahʹ) mwen an a pwüpwülü. (Ken. 24:16, 43) Fän emmwenien än Kot manaman, Mattu a makkeei pwe Aisea 7:14 a pwönütä atun Jises a uputiw. Lon makkeian we, Mattu ese nöünöü ewe kapasen Krik mi wewe ngeni “föpwül.” Nge a nöünöü ewe kapasen Krik par·theʹnos, weween, “fopwul esamwo tori mwän.” Mattu me Luk ra erä pwe Meri ese mwo tori mwän, nge a pwopwo ren än Kot we manaman mi fel.​—Mt. 1:18-25; Luk 1:26-35.

⁹ Mwirin uputiwen ewe Messaia, ekkoch kükkün semirit repwe ninnilo. Pwal ina met a fis fitepükü ier me mwen uputiwen ewe Messaia. Farao ewe kingen Isip a allükü pwe aramas repwe oturalong nöün chon Ipru kewe mönükol ät lon ewe Chanpupu Nail. (Eks. 1:22) Eü oesini lon Jeremaia 31:15, 16 a erä pwe “Rahel a kechüeiti nöün kana esap mochen chipila” pokiten rese chuen nom. Aramas ra rongorong an ngüngüres me kechiw lon Rama, lon fönüen Peniamin, ennefenin Jerusalem. Mattu a makkeei pwe ena oesini a pwönütä lupwen King Erot a allükü pwe repwe nielo meinisin ekkewe mönükol ät lon Petleem. (Älleani Mattu 2:16-18.) Anchangei ükükün letipechoun ekkewe aramas!

10. Ifa usun a pwönütä ewe oesini lon Osea 11:1?

¹⁰ Ewe Messaia epwe towu seni Isip. (Osea 11:1) Ewe chonläng a ereni Josef me Meri pwe repwe sü seni Israel me uwealo Jises Isip pwe esap feiengaw ren King Erot. Ra nonnom ikena ie tori än Erot mälo. Mwirin mäloon Erot, Josef a uweisefäli Jises ngeni Israel. A pwönütä met Jiowa a ereni Osea: “Üa körawu nei ät seni Isip.” (Mt. 2:13-15) Pwüngün pwe ese tufich ngeni Jises an epwe pwisin eselipa ngeni ekkewe mettoch ra fis le uputiwan me pwal le kükkünün.

Ewe Messaia A Poputääni an Angangen Afalafal!

11. Iö ewe a ammolnatä ewe al fän iten ewe Messaia?

¹¹ Emön epwe ammolnatä ewe al fän iten ewe Messaia. Malakai a apasa pwe emön epwe akkomwoto mwen ewe Messaia le ammolnatä ewe al fän itan. Epwe älisi aramas le etiwa ewe Messaia atun epwe waroto. Malakai a erä pwe ina i ewe soufos Elias. (Älleani Malakai 4:5, 6.) Jises a apasa pwe Jon Papatais, i ewe emön mi usun chök Elias. (Mt. 11:12-14) Mark a apasa pwe Jon a ammolnatä ewe al. Ina met Aisea a fen oesini. (Ais. 40:3; Mark 1:1-4) Sap minne Jises a ereni Jon pwe epwe ammolnatä ewe al fän itan. Kot a mochen aramas repwe silei iö ewe Messaia. Iwe, Kot ewe a wisen filatä Jon pwe epwe föri ewe angang Elias a pwal föri me ammolnatä letipen ekkewe aramas le etiwa ewe Messaia.

12. Ifa ewe angang mi aüchea Kot a ewisa ngeni ewe Messaia?

¹² Kot epwe ngeni ewe Messaia eü angang mi aüchea. Eü rän Jises a nom lon ewe sinakok lon Nasaret ikewe a määritä ie. A älleani alon Aisea lon ekkewe Taropwe mi Pin mi nnum: “Än Kot manaman a nonnom woi, pun a afiliei pwe üpwe afalafala ewe Pworausen Manau ngeni ekewe chon mwelele. A tiniei, pwe üpwe aronga ngeni ekewe chon fötek pwe repwe ngasala, ekewe chon chun pwe repwe küna mwer, üpwe pwal angasala chokewe aramas ra ariaföüür. Üpwe pwal arongafeili pwe a war ewe fansoun, lupwen ewe Samol epwe amanaua noun aramas.” Iwe, Jises a apasa pwe ei oesini a weneiti i. Wesewesen i ewe Messaia. Ina popun, a wor an pwüüng le apasa: “Ikenai ekei kapas oua rongorong me lon ei Taropwe mi Pin ra fen pwönüetä.”​—Luk 4:16-21.

13. Met Aisea a oesini usun än Jises angangen afalafal lon Kalili?

¹³ A oesini usun än ewe Messaia angangen afalafal lon Kalili. Aisea a oesini usun  “Sepulon” me “Naftali” me “Kalili.” A makkeei: “Ekkewe aramas mi fetal lon rochopwak ra küna eu saram mi watte, nge eu saram a pwä ngeni chokewe mi nom lon fanüen rochopwak.” (Ais. 9:1, 2) Jises a poputääni an afalafal lon Kalili, lon ewe telinimwen Kaperniom. A pwal asukula aramas lon Sepulon me Naftali. Jises a älisi aramas lon ekkena leeni ren an asukuler pworaus mi enlet mi usun eü watteen saram. (Mt. 4:12-16) Jises a eäni an we Afalafal woon ewe Chuuk, filatä nöün kewe chon käeö, me föri an we äeüin manaman lon Kalili. Jises a pwal pwä ngeni lap seni 500 chon käeö lon chök Kalili mwirin an we manausefäl. (Mt. 5:1–7:27; 28:16-20; Mark 3:13, 14; Jon 2:8-11; 1 Kor. 15:6) Iwe, än Aisea we oesini a wesewesen pwönütä lupwen Jises a afalafal lon “ewe fanü Sepulon me Naftali.” Jises a pwal afalafala ewe kapas allim usun mwuun Kot lon pwal ekkoch leeni lon Israel.

Pwal Ekkoch Oesini Usun ewe Messaia

14. Ifa usun Kölfel 78:2 a pwönütä?

¹⁴ Ewe Messaia epwe äeä kapas äwewe le asukula aramas. Lon eü me lein ekkewe kölfel, Asaf a kölü: “Üpwe apasatä eu kapasen awewe.” (Kölf. 78:2) Mattu a erenikich ifa usun a pwönütä ena oesini. Iteitan Jises a äeä kapas äwewe are kapas monomon lon an asukul. Mattu a mak usun ewe atun Jises a äeä kapas äwewe usun eföü föün sinapi me iis le asukula aramas usun ewe Mwuun Kot. A makkeei: “Esap apasa och mettoch ngeniir lükün an epwe aea eu pworausen awewe. A föri ei an epwe pwönüetä mine ewe soufos a apasa, ‘Ngang üpwe aea pworausen awewe lupwen üpwe kapas ngeniir. Ngang üpwe aiti ngeniir ekewe mettoch mi monomon seni lepoputän fanufan.’” (Mt. 13:31-35) Ekkewe pworaus me kapas äwewe Jises a äeä a älisi aramas le weweiti ewe enlet usun Jiowa.

15. Ifa usun ewe oesini lon Aisea 53:4 a pwönütä?

¹⁵ Ewe Messaia epwe echikaraatä aramas. Aisea a oesini: “Ellet, a uwei ach samau o mwärei ach cheuch.” (Ais. 53:4) Atun inen pwülüwen Piter we a samau, Jises a apöchökkülatä. Mwirin, chommong aramas ra etto ren imwen Piter we, iwe, Jises a pwal echikareretä. Mattu a erä pwe a pwönütä alon ewe soufos Aisea, a apasa: “A uwei ach samau o mwärei ach cheuch.” (Mt. 8:14-17) Nge esap iei chök ewe fansoun Jises a echikaraatä aramas. Ewe Paipel a kapas usun pwal chommong fansoun Jises a echikara ekkewe aramas.

16. Met ewe aposel Jon a makkeei mi ännetatä pwe Aisea 53:1 a kapas usun Jises?

¹⁶ Chommong aramas resap lükü pwe Jises ewe Messaia, inaamwo ika a föri minne mi mürinnö. (Älleani Aisea 53:1.) Ewe aposel Jon a erä pwe ei oesini a pwönütä. A makkeei: “Iei mwo än Jesus föri ekewe manaman meinisin mwen mesen ekewe aramas, nge ir resap lükü i. Iei usun met a pwönüetä lon mine ewe soufos Aisea a kapas usun, ‘Äm Samol, iö a lükü ewe pworaus aia aronga? Iö ewe Samol a pwäri an manaman ngeni?’” (Jon 12:37, 38) Pwal mwo nge fite ier mwirin, atun ewe aposel Paul a afalafala ewe kapas allim, chokisikis chök ra lükü pwe Jises i ewe Messaia.​—Rom 10:16, 17.

17. Ifa usun ewe oesini lon Kölfel 69:4 a pwönütä?

¹⁷ Aramas repwe oputa ewe Messaia nge ese wor popun. (Kölf. 69:4) Jises a apasa: “Ika use föri ekkewe manaman neir ese wor emon a föri, esap wor ar tipis, nge iei, ra fen kuna minne ua föri, iwe ra oput ngang me Semei we. Iwe iei ussun a fis, pun epwe pwonueta minne a mak non ar we Annuk: ‘Ra oput ngang nge ese mo wor och popun.’” (Jon 15:24, 25) Ewe kapas “Annuk” lon ena wokisin a wewe ngeni meinisin ekkewe wokisin a wor lon ena fansoun. (Jon 10:34; 12:34, KG) Minne sia älleani me lon ekkewe  puken Kapas Allim ra ännetatä pwe chommong aramas ra oputa Jises, äkkäeüin ekkewe nöüwisin lamalamen chon Jus. Jises a pwal apasa: “Chon fanüfan resap tongeni oputakemi, nge ra oputaei, pun üa pwäri ngeniir pwe ar föför a ngau.”​—Jon 7:7.

18. Met sipwap käeö lon en lesen mwirin?

¹⁸ Nöün Jises kewe popun chon käeö ra fokkun lükülük pwe Jises i ewe Messaia. Ra silei pwe Jises a apwönüetä meinisin ekkewe oesini usun ewe Messaia lon ewe Tesin Ipru. (Mt. 16:16) Seni ei lesen, sia käeö pwe ekkewe oesini usun le kükkünün ewe Messaia me an angangen afalafal ra pwönütä lon manauen Jises. Nge a pwal wor chommong oesini lon ewe Paipel ra ännetatä ika iö ewe Messaia. Sipwap käeö usur lon en lesen mwirin. Ika sipwe ekilonei usun ekkena oesini, sisap tipemwaramwar pwe Jiowa a filatä Jises pwe epwe ewe Messaia.

[Pwóróus fan]

Ifa Pölüwan me Reom?

• Ikkefa ekkoch oesini usun uputiwen Jises?

• Iö a ammolnatä ewe al fän iten ewe Messaia?

• Ifa usun ekkewe oesini lon Aisea sopwun 53 ra pwönütä?

[Kapas Eis fán Iten ewe Lesen]