Angangen än Kot we Manaman lon Fförütään Mettoch!

“Ewe Samol mi Lapalap a afisi ekewe läng ren an kapas, nge akkar, maram me fü kana ra fisitä ren mine a apasa.”​—KÖLF. 33:6.

1, 2. (a) Ifa usun a lapolo än aramas sile usun läng me fönüfan? (b) Ifa ewe kapas eis mi lamot sipwe silei pölüwan?

LAP seni ipükü ier loom, chommong scientist ra ekieki pwe a chök wor eü mwichen füü itan Milky Way lon unuselapen läng. A ifa me towaufesenin minne ra ekieki me wesewesen ükükün unuselapen läng! Ikenäi ra ekieki pwe a wor lap seni 100 billion mwichen füü fän läng. Ren pöppöchökkülüloon nöür kewe pongkio, pwal ina chochommongoloon ekkewe mwichen füü ra küna.

² Lon ewe 1905, a chök aükük sileien aramas usun läng, iwe, a pwal aükük ar sile usun fönüfan. Pwüngün, aramas ra manau ipükü ier loom a watte ar sile lap seni semelaper kewe. Iwe nge, ikenäi aramas ra kon weweiti lingen me tokorärän förüün mönümanau me kokkotun fönüfan mi atufichi sopwosopwoloon manau. Me ese mwääl epwe fen pwal lapolo ach sile usun läng me fönüfan lon mwach kan. Nge a äkkäeüin lamot ach sipwe eäni ei kapas eis: Ifa usun a fisitä mettoch meinisin? Sia tongeni silei pölüwen ena kapas eis pokiten chök ewe Chon Föratä a pwäri pölüwan me lon an we Kapas.

Amwararen Mettoch Meinisin

3, 4. Ifa usun Kot a föratä unuselapen läng me fönüfan? Ifa usun an kewe angang ra elingalo i?

³ Ewe Paipel a äweweei ifa usun fisitään unuselapen läng me fönüfan, iei alon: “Lepopun Kot a föri lang me fanüfan.” (Ken. 1:1) Le poputään ese mwo nge wor äkkäekis mettoch, nge Jiowa a äeä an we manaman le föratä mettoch meinisin lon unuselapen läng me fönüfan. Emön chon fför pisek a äeä pöün me pisekin angang, nge Kot a kan tinawu an we manaman le föri an kewe angang mi amwarar.

⁴ Ewe Paipel a äweweei än Kot manaman ngeni “autun poun.” (Luk 11:20, TF; Mt. 12:28) Meinisin “angangen pöün,” met Jiowa a föri ren an we manaman ra fokkun elingalo i. Ewe sou mak köl Tafit a kölü: “Ekewe läng ra pwärätä lingen Kot, nge fän läng a arongafeili usun angangen pöün.” (Kölf. 19:1) Pwüngün, meinisin förien Kot ra pwäratä amwararen pöchökkülen an we manaman. (Rom 1:20) Ifa usun?

Än Kot Manaman Esor Aükükün

5. Äweweei pöchökkülen än Kot manaman le föratä mettoch.

⁵ Watteen unuselapen läng a pwäratä pwe esor aükükün än Jiowa pöchökkül me manaman. (Älleani Aisea 40:26.) Ekieki mwo ewe akkar, a nom lap seni 93 million mwail seni ei fönüfan, iwe, pwichikkaran a orun 270,000 degree. Inaamwo ika ewe akkar a fokkun pwichikkar nge a üküköch towauan pwe epwe sopwosopwolo manauen mönümanau meinisin. A ffat pwe a kon watte ewe pöchökkül me manaman mi lamot ren fförütään esap chök ewe akkar nge pwal ekkewe fite fite billion füü. A nom ren Jiowa ena ükükün  pöchökkül, nge mi pwal nom ren pwal watte pöchökkül me lükün ena.

6, 7. (a) Met a pwäratä pwe än Kot föratä mettoch meinisin a kokkotöch? (b) Met a pwäratä pwe unuselapen läng me fönüfan ese chök fis ren sereseran?

⁶ A chommong pisekin ännet pwe Kot a äeä an manaman le föri mettoch lon ewe napanap mi kokkotöch. Äwewe chök: Sipwe erä pwe a wor eü pwor mi masou ren föün ramüle mi sokkopat anüwer. Ka wichiki ewe pwor, mwirin ka ninatiw masouan. Ka ekieki pwe ekkewe ramüle repwe chök turutiw me imulo en me leenian me ren anüwer, äwewe chök ekkewe mi araw lon leenier, mi par lon pwal leenier me met kkan? Aapwi! Fän chommong ika sise tongeni akkota ach angang, iwe epwe kkotongaw mwiriloon esap fen kkotöch. A kan chök ikkina usun.

⁷ Lupwen sia netä me pongkioni masouen fän läng, met sia küna? Sia kan küna ekkewe mwichen füü, maram me fönüen fän läng mi fokkun watte me kokkotöch mwökütükütür. Ekkeei mettoch rese chök pükün fisitä are fis ren sereseran. Ina popun, mi lamot sipwe eäni ei kapas eis: Menni manaman a lamot ren fförütään unuselapen läng me fönüfan mi kokkotöch? Aramas rese tufichin silei menni ena manaman ren chök pwisin ar tipatchem. Iwe nge, ewe Paipel a fen pwäralo pwe än Kot we manaman, ina ewe manaman mi pöchökkül lon unuselapen läng me fönüfan. Ewe sou mak kölfel a kölü: “Ewe Samol mi Lapalap a afisi ekewe läng ren an kapas, nge akkar, maram me fü kana ra fisitä ren mine a apasa.” (Kölf. 33:6) Ren mesach, sia tongeni küna fokkun ekkoch chök chochchoon ekkena füü!

Än Kot we Manaman me ewe Fönüfan

8. Ifa ükükün ach weweiti än Jiowa kewe angang?

⁸ Minne sia weweiti usun förien Kot kewe a fokkun ekis chök ika sipwe alöllö ngeni met sisaamwo fen silei. Iei alon ewe mwän mi tuppwöl itan Hiop ren ükükün sileach usun än Kot kewe angang le föratä mettoch: “Nengeni, ekei lapalap ra chök eu kükün kinikinin an kewe föför. A chök eu kükün ngüngü mine sia rongorong seni Kot.” (Hiop 26:14) Fitepükü ier mwirin ena, King Salomon, emön chon käeö usun förien Jiowa kewe a apasa: “Meinisin mine Kot a föri a unusen mürina lon ar fansoun. Iwe, a pwal atolonga ekiekin fansoun esemwüch lon letipen aramas, nge resap tongeni weweiti mine Kot a föri seni lepopun tori lesopolan.”​—SalAf. 3:11; 8:17.

9, 10. Met Kot a äeä le föratä fönüfan? Ikkefa ekkewe ekkoch mettoch a fis lon ekkewe ülüngät rän?

⁹ Iwe nge, Jiowa a pwäri ekkoch pworaus mi lamot usun an kewe angang. Äwewe chök, Paipel a äiti ngenikich pwe än Kot we manaman a fokkun akkangang woon fönüfan seni loom loom. (Älleani Keneses 1:2.) Lon ena atun esaamwo wor fönü, saram, me äsepwäl woon fönüfan.

¹⁰ Ewe Paipel a äweweei met Kot a föri atun ekkewe ränin fförütään mettoch woon fönüfan. Ekkena rän esap 24 awa chök, nge eü me eü rän a fite fite ier ttaman. Lon ewe ewin rän, a etina saram ngeni fönüfan. A muchulo ena rän lupwen ewe akkar me ewe maram ra pwä ngeni unusen fönüfan. (Ken. 1:3, 14)  Lon ewe oruuen rän, kiänin löllöön pekitä me pekitiw ra kaimwufesen. (Ken. 1:6) Iwe, woon fönüfan a wor konik, saram me äsepwäl, nge ese mwo wor fönü. Lepoputään ewe aülüngätin rän, Jiowa a äeä an we manaman le eppiatä fönü, eli a äeä ekkewe pöchökkül fänilon le eppiatä ekkewe watteen fönü seni ewe mataw mi pwölüwelo unusen fönüfan. (Ken. 1:9) Epwe pwal wor ekkoch mettoch mi amwarar epwe fis lon ewe aülüngätin rän me ekkewe rän mwirin.

Än Kot we Manaman me ekkewe Mönümanau

11. Met napanapöchün, lingen me mesemesekisin ekkewe mönümanau ra pwäratä?

¹¹ Kot a pwal äeä an we manaman le föri an angang mi kokkotöch lein förian kewe mönümanau meinisin. Seni ewe aülüngätin rän ngeni ewe owonuwen rän, Kot a föratä chommong sokkopaten irä me man ren an manaman. (Ken. 1:11, 20-25) Ina minne, ren mesemesekisin, napanapöchün me lingen ekkewe mönümanau meinisin, ra pwäratä echipwörün fförüür.

12. (a) Ifa angangen ewe DNA? (b) Met sia tongeni käeö seni sopwöchün angangen ewe DNA mi chök sopwosopwolo?

¹² Nengeni pworausen ewe DNA (deoxyribonucleic acid), ewe mettoch mi nom lon mönümanau meinisin nge mi lamot pun a mak liosun napanapen emön me emön mönümanau. Ina minne, meinisin mönümanau kapachelong mönü, fetil, elefant, raaw me aramas, ra tongeni aupatiw en me napanapan ren älillisin ewe DNA. Minne a makketiw lon ewe DNA a fokkun alükülük ese tongeni siwil, ina popun a tümünü pwe napanapen eü me eü sokkun mönümanau esap pwal tongeni wililo, inaamwo ika mi sokkopat sokkun mönümanau woon fönüfan. Me ren än Jiowa kokkot, meinisin förian kewe ra föri en me ar angang ren an epwe tongeni sopwosopwolo manau woon fönüfan. (Kölf. 139:16) Kokkotöchün ekkeei mettoch ra ännetatä pwe förien Kot kewe, ina angangen “autun poun,” are an manaman.

Förien Kot we Woon Fönüfan mi Fokkun Aüchea

13. Ifa usun Kot a föri aramas?

¹³ Ren fansoun mi fokkun langattam, Kot a fen föratä chommong mönümanau me ekkewe mettoch rese manau, iwe, ewe fönüfan esap chüen “kotongau o pön.” Nge, Jiowa esaamwo wes le äeä an we manaman le föratä mettoch. Epwele föri ewe mi aüchea seni förian kewe meinisin woon fönüfan. Lesopwoloon ewe awonuen rän, Kot a föratä aramas. Ifa usun? A äeä ewe pwül me an we manaman.​—Ken. 2:7.

14. Ifa ewe mettoch mi lamot a assokalo aramas seni man?

¹⁴ Keneses 1:27 a erä: “Iei usun Kot a föri aramas lon püsin lapalapan, eman mwän me eman fefin.” Än Jiowa förikich lon pwisin napanapan a wewe ngeni pwe a wor ach tufichin pwäratä tong, pwüngün pwisin filatä pwal mwo nge tufichin ririöch ngeni ewe Chon Förikich. Ina minne, tupwuach a kon sokko seni tupwuen man. Jiowa a äkkäeüin anapanapa tupwuen aramas pwe sipwe tongeni pwapwaiti le käkkäeö usun i me an kewe angang tori feilfeilo.

15. Ifa ewe äpilükülük a nom mwen Atam me If?

¹⁵ Lepoputään, Kot a ngeni Atam me pwülüwan we If ewe fönüfan me masouan meinisin mi amwarar pwe repwe pwapwaiti me käeö usun. (Ken. 1:28) Jiowa a awora ngeniir chommong möngö me eleenier lon eü paratis. A suuk ngeniir ar repwe manau tori feilfeilo me wiliti semelap mi ächengicheng ngeni fite billion aramas mi unusöch. Nge, ese pwönütä ena kokkot.

Mirititi Angangen än Kot we Manaman

16. Ifa ach äpilükülük inaamwo ika popuch kewe ra ü ngeni Kot?

¹⁶ Atam me If rese fen kilisou me älleasochisi  ewe Chon Föriir nge ra fen ü ngeni me ekieki chök pwisin iir. Iwe, mwiriloon mwirimwiriir kewe meinisin rese unusöch, ra riäfföü. Nge ewe Paipel a äweweei ifa usun Kot epwe amoielo meinisin pwününgawen tipisin popuch kewe. A pwal pwäratä pwe Jiowa epwe apwönüetä met a fen akkota me mwan. Fönüfan epwe wiliti eü paratis mi ur ren aramas mi pwapwa, pöchökkül me repwe manau tori feilfeilo chök. (Ken. 3:15) Ren ach sipwe akkamwöchü ena äpilükülük, a lamot älillisin än Kot we manaman.

17. Met sokkun ekiek sipwe tümünükich seni?

¹⁷ Mi lamot sipwe tingor än Kot we manaman. (Luk 11:13) Ach föri ena epwe apöchökküla ach lükü pwe mettoch meinisin förien pöün Kot. Ikenäi, a chochommongolo afalafal pwe esor kot are aramas ra fis seni mongki, nge longolongun ekkena afalafal, aramas ra chök pwisin kefisitä nge a wor mwäällin. Sisap mut ngeni chommongun ekkena ekiek mi mwääl ar repwe aosukosukakich are eniuokkusukich. Meinisin chon Kraist repwe mmolnetä le ü ngeni ena me etipetipaen chiechier kewe mi eäni ena ekiek.​—Älleani Kolose 2:8.

18. Lupwen sia ekieki poputään unuselapen läng me fönüfan me aramas, pwata esap pwüng ach ekieki pwe esor emön Chon Föratä mi tipatchem?

¹⁸ Lükülük woon Kot me ewe Paipel epwe pöchökkülelo ren wenecharen etittinen ekkewe pisekin ännet usun fisitään mettoch meinisin. Atun aramas ra ekieki usun fförütään unuselapen läng me fönüfan, chommong ra lükü pwe a fis pokiten chök ekkewe manaman pekin science a silei usun nge esap pokiten emön chon föratä. Nge ika sipwe eäni ena ekiek, sia pwäratä pwe sise wenechar lon ach etittina meinisin ekkewe pisekin ännet. Pwal och, sipwe fen tunalo ekkewe  pisekin ännet usun woren ekkewe mettoch mi lamot me kokkotöch “esap wor eman a tongeni aleani.” (Hiop 9:10; Kölf. 104:25) Kich chon Kraist, sia lükülük pwe ren än Kot äeä an we manaman a fisitä mettoch meinisin.

Än Kot we Manaman me Ach Lükü Kot

19. Ifa ewe pisekin ännet a änneta ngonuk usun woren Kot me angangen an we manaman?

¹⁹ Ese pwal lamot ach sipwe silei meinisin pworausen fförütään mettoch ren ach sipwe lükü, tongei me eäni süföl mi aloloon ngeni Kot. Usun chök ewe chiechi lefilen aramas, lükülük woon Jiowa ese chök longolong woon ach silei ekkoch pworaus mi titchik usun. Ren chök äwewe, ewin än rüüemön chiechi sisileöchüfengeniir, ewin pöppöchökkülüloon ar riri. Pwal ina chök usun ren Kot, ewin ach sissileelo, ewin pöppöchökkülüloon ach lükü i. Pwüngün sia fokkun silei pwe mi wor Kot lupwen a pölü ach kewe iotek me küna feiöch lupwen sia apwönüetä an kewe kapasen emmwen. Sia pwal akkarap ngeni Jiowa lupwen sia küna chommongoloon ekkewe pisekin ännet pwe i a ekkemmweni ipwach, tüttümünükich, ekkefeiöchü ach achocho le angang ngeni me akkawora ach osupwang. Ekkeei mettoch meinisin ra awora pisekin ännet mi alükülük usun woren Kot me angangen an we manaman.

20. (a) Pwata Jiowa a föratä unuselapen läng me fönüfan pwal ekkewe aramas? (b) Met epwe fis ika sipwe sopwelo le anomukich fän emmwenien än Kot we manaman?

²⁰ Ewe Paipel a äkkäeüin pwäratä pwe Jiowa a äeä an we manaman, pun ekkewe chon makkeei “ra nom fän nemenien [än Kot we manaman] ra apasatä ewe kapas a feito seni Kot.” (2 Pit. 1:21) Ach käeöfichi Paipel a tongeni apöchökküla ach lükü pwe Kot ewe Chon Föratä mettoch meinisin. (Pwar. 4:11) Ren än Jiowa wiliti emön Chon Föratä, a pwäralo napanapan we tong. (1 Jon 4:8) Ina minne, sipwe achocho ükükün ach tufich le älisi aramas le käeö usun Semach we lon läng me Chiechiach mi tongekich. Ika sia sopwelo le nom fän emmwenien än Kot we manaman, sipwe eäni ewe wis mi aüchea le käeö usun i tori feilfeilo chök. (Kal. 5:16, 25) Amwo emön me emön leich sipwe sopwelo le käkkäeö usun Jiowa me an kewe angang mi amwarar, me manaueni manau mi pwäralo wächemukun än Kot tong, ewe tong a pwäralo lupwen a äeä an we manaman le föratä läng, fönüfan me aramas.

En mi Tongeni Äweweei?

• Woren läng me fönüfan a äiti ngenikich met usun än Kot äeä an manaman?

• Met a suuk ngenikich pokiten sia fför lon pwisin napanapen Kot?

• Pwata a lamot sipwe etittina ekkewe pisekin ännet usun fförütään mettoch?

• Ifa usun ach riri ngeni Jiowa epwe tongeni pöchökkülelo?

[Ekkewe kapas eis fan iten ewe lesen]

[Sasing lon pekin taropwe 13]

Kokkotun unuselapen läng me fönüfan a äiti ngenikich met usun förien Kot kewe?

[Credit Line]

Stars: Anglo-Australian Observatory/David Malin Images

[Sasing lon pekin taropwe 15]

Ifa usun ewe DNA a nom lon ekkeei mettoch?

[Lios lon pekin taropwe 16]

Ka fen mmolnetä le ännetatä om lükü?