Manaueni Ewe Manau Mi Echipwör Seni Meinisin!

“Are sia manau, sia manau fän iten ach Samol, nge are sia mäla, sia mäla fän iten ach Samol.”​—ROM 14:8.

1. Met Jises a asukula usun ewe manau mi echipwör?

 JIOWA a mochen sipwe pwapwaesini ewe alen manau mi mürinnö seni meinisin. Aramas ra tongeni manaueni sokkopaten manau, nge a chök wor eü mi echipwör seni meinisin, ach sipwe älleasochisi än Kot Kapas me käkkäeö seni Nöün we, Jises Kraist. Jises a äiti ngeni nöün kewe chon käeö ar repwe fel ngeni Kot ren ngün me enlet, a pwal awisa ngeniir ar repwe föralo chon käeö. (Mt. 28:19, 20; Jon 4:24) Sia apwapwaai Jiowa me feiöch ren ach etipeeüfengeni manauach ngeni äitien Jises kewe.

2. Le manauen ekkewe aposel, met chommong ra föri atun ra rongorong pworausen ewe Mwu? Met weween ar aleni “ewe Alen ach Samol”?

² Lupwen aramas mi fich ngeni manau esemuch ra lükü me papataiselo, sipwe tongeni ereniir, “Manaueni ewe manau mi echipwör seni meinisin!” Le manauen ekkewe aposel, ngeröün aramas seni sokkopaten mwu ra lükü ewe enlet me fangolo manauer ngeni Kot ren ar papataiselo. (Fof. 2:41) Ekkena popun chon käeö ra aleni “ewe Alen ach Samol.” (Fof. 9:2, TF; 19:23) Mi fich ena pun iir kewe mi wiliti chon äppirü Kraist ra manaueni ewe sokkun manau mi longolong woon ar lükü me äkkäppirü Jises Kraist.​—1 Pit. 2:21.

3. Pwata nöün Jiowa kewe aramas ra papataiselo? Fitemön ra papataiselo lon ekkewe engol ier ra lo?

³ Lon ekkeei rän le sopwoloon, a mwittir feffeitä ewe angangen föralo chon käeö lon lap seni 230 fönü. Lon ekkewe engol ier ra lo, lap seni 2,700,000 ra filatä ar repwe angang ngeni Jiowa ren ar fangolo manauer me papataiselo, weween, kapachalaper, 5,000 iteiten wiik! Ar filatä le papataiselo a alongolong woon ar tongei Kot, silei me lükü met a mak lon Paipel. Papatais, ina eü fansoun mi fokkun aüchea lon manauach, pun a esissillatä poputään ach ririöch ngeni Jiowa. A pwal pwäratä ach lükülük pwe epwe älisikich le angang ngeni fän tuppwöl, usun chök an älisi nöün kewe chon angang me loom ar repwe feffetäl woon an we al.​—Ais. 30:21.

 Pwata Kopwe Papatais?

4, 5. Eiteita ekkoch feiöchün om papatais.

⁴ Eli ka fen käeö usun Kot, siwili napanapen manauom, me iei ka emön chon afalafal kesaamwo papatais. A mürinnö om feffeitä. Nge ka fen fangolo manauom ngeni Kot lon om iotek me äneänei pwe kopwe papatais? Seni om käkkäeö Paipel, eli ka fen silei pwe kopwe afota ekiekum woon om mwareiti Jiowa, nge esap woon om apwapwaai pwisin en are woon om chei pisek. (Älleani Kölfel 148:11-13; Luk 12:15) Iwe, ikkefa ekkoch feiöchün om papatais?

⁵ Atun ka wiliti Chon Kraist ren om fangolo manauom ngeni Kot me papatais, epwe wor popun manauom mi aüchea. Epwe atoto reom pwapwa pun ka föri letipen Kot. (Rom 12:1, 2) Ren älillisin än Jiowa we ngün mi fel, kopwe uwaani uwaöch usun choweän kinamwe me lükü. (Kal. 5:22, 23) Kot epwe pölüweni om kewe iotek me efeiöchü om achocho le etipeeüfengeni manauom ngeni an we Kapas. Om angangen afalafal epwe apwapwa, me om aleni ewe alen Kot epwe apöchökküla om äpilükülükün manau esemuch. Pwal eü, om fangolo manauom me papatais epwe pwäratä pwe ka wesewesen mochen wiliti emön Chon Pwäratä Jiowa.​—Ais. 43:10-12.

6. Met ach papatais a pwäratä?

⁶ Sia pwäri pwe kich nöün Jiowa kewe ren ach fangolo manauach ngeni me papataiselo. Ewe aposel Paul a makkeei: “Esap wor eman me leich a manau fän püsin itan, esap pwal wor eman a mäla fän püsin itan. Are sia manau, sia manau fän iten ach Samol [Jiowa], nge are sia mäla, sia mäla fän iten [Jiowa]. Iei mine are sia manau ika mäla, sia nöün [Jiowa].” (Rom 14:7, 8) Kot a pwäri an aücheaanikich ren an ngenikich ach pwüngün filatä. Lupwen sia filatä fän tipeppos le manaueni ewe manau mi fich ngeni Kot pokiten ach tongei, iwe, sia apwapwaai letipan. (SalF. 27:11) Ach papatais a liosuetä ach fangolo manauach ngeni Kot me pwär ngeni aramas pwe Jiowa ach Sou Nemenem. A affata pwe sia peppeni le apöchökküla an pwüüng le nemenem. (Fof. 5:29, 32) Iwe, Jiowa a pwal peppenikich. (Älleani Kölfel 118:6.) Papatais a pwal suuki alen chommong feiöch lon pekin lükü iei me pwal lon mwachkkan.

Feiöchün Ach Choni Eü Mwicheichen Pwipwi mi Tong

7-9. (a) Met Jises a alükülükü ngeni chokkewe mi pennüküolo mettoch meinisin me tapwelo mwirin? (b) Ifa usun a pwönütä än Jises we pwon lon Mark 10:29, 30?

⁷ Ewe aposel Piter a apasa ngeni Jises: “Nengeni, äm aia likitala meinisin o tapwela mürum. Iwe, met liwin aipwe angei?” (Mt. 19:27) Piter a mochen silei met iir me ekkewe  ekkoch chon käeö repwe küna lon fansoun mwer. Ra fen pennüküolo chommong mettoch fän iten ar repwe afalafala ewe Mwu. (Mt. 4:18-22) Met Jises a alükülükü ngeniir?

⁸ Me ren makkeien Mark we, Jises a affata pwe nöün kewe chon käeö repwe choni eü mwicheichen pwipwi. A apasa: “Enlet, üpwe ürenikemi, pwe iö a likitala imwan, ika pwiin, ika fefinan, ika inan, ika saman, ika nöün kana, ika fanüan fän itei pwal fän iten ewe Pworausen Manau, ewe aramas epwe angei liwinin mi fokun watte lon ei fansoun. Epwe angei fän ipükü imwan, pwiin, fefinan, inan, nöün me fanüan, pwal riaföü pokiten ewe kapasen Kot. Iwe, lon ewe fansoun epwe feito, epwe pwal angei ewe manau esemüch.” (Mark 10:29, 30) Äwewe chök, Litia, Akwila, Prisila, me Kaius ra etiwa chiechier kewe chon lükü lon “imwer” me ra wiliti “pwiir, fefiner, me iner,” usun chök met Jises a pwonei.​—Fof. 16:14, 15; 18:2-4; 3 Jon 1, 5-8.

⁹ A lapolo pwönüetään alon Jises na ikenäi. A pwal erä pwe nöün kewe chon äppirü repwe likitalo “fonuer,” weween, ekkewe angangen moni chommong misineri, chon angangen Bethel, me chon aüetä Kingdom Hall ra likitalo fän iten ar repwe akkomwa än Kot we mwu lon sokkopaten fönü. Chommong pwich kewe ra fen likitalo pwisin imwer pwe repwe ämecheresi manauer, iwe, sia pwapwa le silei pworausen än Jiowa tüttümünüür me ar pwapwa le angang ngeni. (Fof. 20:35) Ina minne, nöün Jiowa kewe chon angang mi papatais ra küna feiöchün ar “kuttafichi lom an mu o an [Kot] pung” pokiten ar choni ewe mwichen pwipwi woon unusen fönüfan.​—Mt. 6:33.

Lükülüköch le “Nom ren Ewe mi Unusen Tekia”

10, 11. Met weween ewe leeni “mi nom ren ewe mi Unusen Tekia,” me ifa usun sipwe tongeni nonnom lon?

¹⁰ Fangolo manau me papatais a efisatä pwal ekkoch feiöch, äwewe chök, feiöchün ach “nom ren Ewe mi Unusen Tekia.” (Älleani Kölfel 91:1.) Iei eü leeni mi nükünüköch lon kapas monomon, ikewe a wor tümün seni minne epwe efeiengawa ach riri ngeni Kot. A monomon seni chokkewe rese lükülük woon Kot. Ren ach apwönüetä ach pwonen fangolo manauach me anganga ach unusen lükülük woon Jiowa, usun itä nge sia apasa ngeni: “En ai lenien op me imwei imwen maun, en äi Kot ua apilükülükuk.” (Kölf. 91:2) Jiowa Kot epwe ach leenien op mi lükülüköch. (Kölf. 91:9) Esor eü leeni mi lükülüköch seni ena, ika met?

¹¹ Ach nom lon än Jiowa “leenien op” a pwal wewe ngeni feiöchün ach riri ngeni. A poputä ren ach fangolo manauach me papatais. Mwirin, sia äkkämääraatä ach riri ngeni Kot ren ach käkkäeö Paipel, ikkiotek seni letipach, me unusen älleasochisi. (Jem. 4:8) Jises a fokkun pacheöch ngeni Jiowa lap seni meinisin, iwe, ese wiliwilikkis an lükülük woon Kot fän eü. (Jon 8:29) Ina minne, sisap lükülükümmang ngeni Jiowa are tipemwaramwareiti an mochen älisikich le apwönüetä ach pwon ngeni. (SalAf. 5:4) Kaworen Jiowa le apöchökküla ach lükü ra ännetatä pwe a wesewesen tongekich me a mochen pwe ach angang ngeni epwe sopwöch.

Aücheani Ach Tipeeüfengen me Kinamwefengen me Kot

12, 13. (a) Met ach fangolo manauach me papatais a atufichikich le föri? (b) Ifa usun sipwe tufichin älisi ekkewe minefö?

¹² Ach fangolo manauach me papatais a pwal atufichi ach sipwe tolong lon ewe paratis lon kapas monomon ikewe ie nöün Kot kewe aramas ra nomfengen fän kinamwe me pwapwaiti ar ririöch ngeni Jiowa. (Kölf. 29:11; Ais. 54:13) Ese fokkun wor och mettoch mi nonnom lon ei otot mi akkarap ngeni met a wor rech lon ach paratis. A äkkäeüin pwäpwälo ena lon ach kewe watteen mwichelap atun pwiich kewe seni chommong mwu, fos, me lewo ra chufengen fän kinamwe, tipeeü, me tongen pwipwi.

 ¹³ Ach paratis a fokkun sokko seni napanapangawen fönüfan ikenäi. (Älleani Aisea 65:13, 14.) Ren ach afalafala pworausen ewe Mwu, a fokkun aüchea wisach le etiwa pwal ekkoch le tolong lon ena paratis. Sia pwal feiöch le älisi chokkewe mi kerän choni ewe mwichefel le käeö ar repwe afalafal. Fän emmwenien ekkewe elter, sipwe tongeni feiöch seni ach älisi ekkoch minefö, usun chök än Akwila me Prisila “awewefichi ngeni [Apollos] ewe alen Kot.”​—Fof. 18:24-26.

Sopwelo Le Käkkäeö Seni Jises

14, 15. Ikkefa ekkewe popun sipwe käkkäeö seni Jises?

¹⁴ A wor chommong popun sipwe käkkäeö seni Jises. Me mwen an feitiw fönüfan, ra akkangangfengen me seman we ren fite, fite ier. (SalF. 8:22, 30) A silei pwe an akkomwa an angang ngeni Kot me afalafala ewe enlet, ina ewe manau mi echipwör. (Jon 18:37) A ffat ngeni Jises pwe ika epwe eäni och sokkun manau lükün ena, iwe, epwe miritingaw me pwisin achöchööi. A pwal silei pwe epwe küna sossot me mälo. (Mt. 20:18, 19; Ipru 4:15) Jises, ach leenien äppirü, a äiti ngenikich ifa usun sipwe akkamwöchü pwüngün enletin ach tuppwöl.

¹⁵ Ekiselo mwirin än Jises papatais, Setan a resin sotuni pwe epwe likitalo manauan mi echipwör. (Mt. 4:1-11) Ei pworaus a äiti ngenikich pwe ese lifilifil met Setan epwe föri, nge sia tongeni akkamwöchü pwüngün enletin ach tuppwöl. Setan a äkkäeüin sotuni iir kewe mi ekiekin papatais, are ekkewe mi kerän  papatais. (1 Pit. 5:8) Eli ekkoch märärich kewe ra tongeni ü ngenikich pokiten ra tipetipelo ren aramas mi ekiek mwääl. Iwe nge, fän ekkena sossot, sipwe tongeni pölüweniir me afalafal ngeniir fän süföl me mennin. (1 Pit. 3:15) Ach föri ena epwe tongeni achchüngü letipen chokkewe mi aüseling ngenikich.​—1 Tim. 4:16.

Likiitü le Manaueni ewe Manau mi Echipwör!

16, 17. (a) Ikkefa ekkewe ülüngät minen amanau mi mak lon Tuteronomi 30:19, 20? (b) Ifa usun Jises, Jon, me Paul ra penatä met Moses a makkeei?

¹⁶ Engeröü nimepükü som ier me mwen än Jises nonnom woon fönüfan, Moses a pesei chon Israel pwe repwe filatä ewe manau mi echipwör. A apasa: “Iwe, üa kökköri läng me fanüfan pwe repwe chon pwärätä usumi ikenai, pwe üa anomu mwemi manau me mäla, feiöch me anümamau. Iei mine oupwe filätä manau, pwe ämi me mwirimwirimi kana oupwe manau. Oupwe echeni ewe Samol mi Lapalap ämi we Kot, oupwe aleasochisi alon o fitipachei.” (Tut. 30:19, 20) Israel ese tuppwöl ngeni Kot, nge ekkewe ülüngät minen amanau Moses a kapas usur rese siwil. Jises me pwal ekkoch ra pwal afalafal usur.

¹⁷ Äeüin, sipwe ‘echeni [Jiowa] ach we Kot.’ Sia pwäri pwe sia tongei Kot ren ach etipeeüfengeni föfförüch ngeni an kewe al mi pwüng. (Mt. 22:37) Oruuan, sipwe ‘aleasochisi alon Jiowa’ ren ach käkkäeö an we Kapas me älleasochisi an kewe allük. (1 Jon 5:3) Ina popun, a lamot sipwe fiffiti ach kewe mwich ikewe sia kan pwoppworaus usun Paipel ie. (Ipru 10:23-25) Aülüngätin, sipwe ‘fitipachei Jiowa.’ Ese lifilifil met sipwe küna, nge sipwe chök anganga ach lükülük woon Kot me äkkäppirü nöün we.​—2 Kor. 4:16-18.

18. (a) Ifa usun The Watchtower, minen 1914, a äweweei ewe enlet? (b) Epwe fen ifa meefiach usun saramen ewe enlet ikenäi?

¹⁸ A ifa me feiöchün ach etipeeüfengeni manauach ngeni ewe enlet lon Paipel! Lon 1914, a katowu ei pworaus lon The Watch Tower, a erä: “Esap pwe kich eü mwichen aramas mi feiöch me pwapwa? Esap pwe ach we Kot mi tuppwöl? Ika emön a silei och mettoch mi mürinnö seni, iwe, epwe achocho ngeni. Ika ekkoch me leimi ra küna met mi mürinnö seni, amwo oupwe erenikem. Äm ause küna och mettoch mi echipwör seni met äm aua küna me lon ewe Paipel. . . . Äm ause tongeni äweweöchü ewe kinamwe, pwapwa, me feiöch aua küna seni äm silefichi pworausen ewe Kot mi enlet. Pworausen än Kot Tipatchem, Pwüng, Manaman, me Tong a unusen ataweei osupwangen ekiekim me letipem. Äm ause chüen kükkütta och, pun esor och mettoch mi mürinnö seni äm chök alapalo äm silei ena pworaus.” (The Watch Tower, minen December 15, 1914, pekin taropwe 377-378) A ususun we chök ach kilisou ren än Jiowa aworato saram me enlet. Iei a lapolo ach pwapwa pun sia “fetal lon ewe saram ewe Samol mi Lapalap a ngenikich.”​—Ais. 2:5; Kölf. 43:3; SalF. 4:18.

19. Pwata chokkewe mi fich ngeni ar repwe papatais resap mmang le föri?

¹⁹ Ika ka mochen “fetal lon ewe saram ewe Samol mi Lapalap a ngenikich,” nge kesaamwo fangolo manauom me papatais, iwe, kosap mmang le föri. Kopwe eäni ekkewe tufich mi affatetiw lon Paipel pwe kopwe fich ngeni papatais, ina pwäratään om kilisou ren met Kot me Kraist ra fen föri fän itom. Fang ngeni Jiowa met a kon aüchea seni meinisin, weween, manauom. Pwäri pwe kopwe föri letipen Kot ren om äkkäppirü Nöün we. (2 Kor. 5:14, 15) Esor tipemwaramwar pwe iei ewe manau mi echipwör seni meinisin!

Ifa Usun Kopwe Pölüweni?

• Met ach papataiselo a liosuetä?

• Ifa feiöchün ach fangolo manauach ngeni Kot me papatais?

• Pwata a fokkun lamot ach käkkäeö seni Jises?

• Met epwe älisikich le mammanaueni ewe manau mi echipwör?

[Ekkewe Kapas Eis Fan Iten Ewe Lesen]

[Sasing lon pekin taropwe 29]

Om papataiselo a pwäratä pwe ka filatä ewe manau mi echipwör seni meinisin

[Sasing lon pekin taropwe 31]

Ka “nom ren ewe mi unusen tekia” fän nükünüköch?