Mwet ngeni masouan

Mwet ngeni tettelin menlapen masouan

Nöün Kot Chon Angang Ra Pwäratä Fäiro

Nöün Kot Chon Angang Ra Pwäratä Fäiro

“Oupwe appiru Kot.”​—EF. 5:1, TF.

1, 2. (a) Pwata a lamot fäiro? (b) Met sipwe pworaus woon lon ei lesen?

 IEI alon ewe sou makken puk itan Sue Fox usun fäiro: “Sisap tongeni ükütiw seni ach fäiro. A mmen öch ach sipwe pwäratä iteitan.” Lupwen aramas ra eörenalo ar repwe pwäratä fäiro, osukosuk lefiler a kisitiw are fen morolo. Nge ika ra süfölüngaw, iwe epwe efisatä osukosuk, koput, me letipengaw.

2 Lap ngeni Chon Kraist mi enlet ra kan pwappwäratä fäiro. Nge mi chüen lamot ach sipwe tümünü pwe sisap äppirü süfölüngawen aramasen ikenäi. Sipwe ppii ifa usun ach akkapwönüetä än Paipel kewe kapasen emmwen usun fäiro epwe tongeni tümünükich me lukeato aramas ngeni ewe fel mi enlet. Sipwe nengeni än Jiowa me Jises kewe leenien äppirü ren ach sipwe silei weween pwäratään fäiro.

Jiowa me Nöün we, Iir Leenien Äppirü ren Ar Pwäratä Fäiro

3. Ifa ewe leenien äppirü Jiowa a fen isetiw lon an pwäratä fäiro?

3 Jiowa a isetiw eü leenien äppirü mi unusöch usun fäiro. Inaamwo ika i ewe Sou Nemenemen unuselapen läng me fönüfan, nge a fokkun süföliti me kirekiröch ngeni aramas. Lupwen Jiowa a fos ngeni Eperiam me Moses, a nöünöü ewe fosun Ipru mi wewe ngeni eü tingor pwetete. (Ken. 13:14; Eks. 4:6) Lupwen nöün kewe chon angang ra mwäällilo, Jiowa a ‘ümöümöch o kirikiröch, songomang o wöün tong ellet me allükülük.’ (Kölf. 86:15) A mmen sokko seni ekkewe aramas mi lingeringeriti ekkoch ika rese föri tiper.

4. Ifa usun sipwe tongeni äppirü Jiowa lupwen aramas ra fos ngenikich?

4 Än Kot fäiro a pwälo lon napanapen an aüselinga aramas. Lupwen Eperiam a kapas eis ngeni usun ekkewe chon Sotom, Jiowa a mosonottam le pölüweni eü me eü an kewe kapas eis. (Ken. 18:23-32) Ese meefi pwe a asolapa an fansoun ren an pölüweni än Eperiam kapas eis usun an lolilen. Jiowa a aüseling ngeni iotekin nöün kewe aramas pwal siöngawen ekkewe chon tipis mi aier. (Älleani Kölfel 51:11, 17.) Sipwe pwal äppirü Jiowa le aüseling ngeni ekkewe ekkoch lupwen ra fos ngenikich.

5. Ifa usun ach äppirü än Jises fäiro epwe apöchökküla ach riri ngeni ekkoch?

5 Fäiro, ina eü me lein ekkewe napanap Jises a käeö seni Seman we. Inaamwo ika a äeä watteen fansoun me a apekkus an angangen afalafal nge iteitan, a chök mosonottam me kirekiröch. Jises a tipemecheres le älisi ekkewe mi rupun pwötür, chon mwerä mi chun, pwal iir kewe mi osupwang lupwen ra tingor älillis. Ese amönüngaw seniir inaamwo ra tingor älillis atun a osukosuk. Fän chommong, a ükütiw seni met a föri ren an epwe älisi emön mi letipechou. Jises a fokkun eteneki osupwangen iir kewe mi lükü i. (Mark 5:30-34; Luk 18:35-41) Kich Chon Kraist sipwe äppirü Jises ren ach sipwe pwal kirekiröch me älillisöch. Aramasach, chon oruch, me ekkewe ekkoch repwe küna föfföröchüch. Pwal och, föfföröchüch epwe elingalo Jiowa me atoto pwapwa.

6. Ifa ewe leenien äppirü Jises a isetiw lon an chiechiöch ngeni aramas?

6 Jises a pwal pwäratä an süföl ngeni aramas ren an kör ngeniir iter. Ekkewe nöüwisen lamalamen Jus ra pwal ina usun? Aapw. Ra ekieki pwe chokkewe rese silei ewe Allük, ra “anümamau,” ina popun rese pwal äfänniir. (Jon 7:49) Nge Nöün Kot we ese ina usun ngeni aramas. Marta, Meri, Sakios, me pwal ekkewe ekkoch ra rong än Jises kör ngeniir iter. (Luk 10:41, 42; 19:5) Inaamwo ika napanapen ach fos ngeni aramas epwe sokkolo me ren eörenier me nonnomur, nge nöün Jiowa chon angang ra achocho le pwäratä fäiro ngeni aramas. a Rese mut ngeni lifilifil aramas an epwe pinei ar pwäratä süföl ngeni chiener kewe chon lükü me ekkewe ekkoch.​—Älleani Jemes 2:1-4.

7. Ifa usun ekkewe kapasen emmwen lon Paipel ra älisikich le pwäratä fäiro ngeni aramas meinisin?

7 Än Jiowa me Jises pwäratä fäiro ngeni aramas meinisin a affata pwe ra süfölitiir, me a luki ekkewe mi letip wenechar ngeni ewe enlet. Pwüngün, mi sokkopat ekkewe föfför mi pwäratä fäiro lon eü me eü fönü. Ina popun, sise kan fiti eü tettelin allük mi titchik usun fäiro, nge sia äppirü än Paipel kewe kapasen emmwen ren ifa usun sipwe pwäratä süföl ngeni aramas meinisin. Sipwe nengeni ifa usun ach pwäratä fäiro epwe älisatä uwaöchün ach angangen afalafal.

Kapong Ngeni Aramas me Fos Ngeniir

8, 9. (a) Ifa ewe föfför aramas ra ekieki pwe a pwäratä nafangawen fäiro? (b) Pwata alon Jises we lon Mattu 5:47 epwe emmwenikich lon ach föfför ngeni aramas?

8 Lon ei fansoun aramas ra kon osukosuk, rüüemön aramas ra tongeni affanger woon al nge resap mwo nge kapongen “rän allim.” Esap weween pwe emön epwe chök foffos ngeni meinisin chon fetäl woon ewe al, nge lon ekkoch fansoun, a fich än emön epwe kapong ngeni aramas. Ka eöreni le kapong ngeni aramas? Are, fän chommong ka chök amönüngaw nge kese emelimel are kapong ngeniir? Ren om föri ena, ekis me ekis, ka tongeni eörenalo om pwäratä nafangawen fäiro.

9 Jises a ächema ngenikich: “Are oua chök kapong ngeni chiechiemi kana, oua ekieki pwe oua föri och mi lap seni än pwal ekewe ekoch aramas föför? Pwal mwo nge ekewe resap silei Kot ra föri ei sokun.” (Mt. 5:47) Lon ei mettoch, emön sou sile itan Donald Weiss a makkeei: “Aramas ra oput ika ekkoch ra amönüngaw seniir. Ese fokkun wor met kopwe eäni künetipingen ngeni emön ka fen amönüngaw seni. Iwe, kopwe chök kapong me fos ngeni aramas.” Sipwe sopwöch ika sipwe äfänni me chiechiöch ngeni aramas nge sisap amönüngaw.

10. Ifa usun ach pwäratä fäiro epwe älisatä uwaöchün ach angangen afalafal? (Nengeni ewe pwoor itelapan, “ Poputääni Pworausfengen ren om Emelimel.”)

10 Nengeni pworausen eü pean pwüpwülü Chon Kraist iter Tom me Carol ra nonnom lon eü telinimw watte lon Merika. Ra pwal achocho le pwoppworaus ngeni aramasen leenier we. Ifa usun ra föri ei? Tom a erä pwe ra apwönüetä Jemes 3:18 ren an apasa: “Aua achocho le emelimel, kapong me kinamwe ngeni aramas. Aua fos ngeni ekkewe ra nom lukun imwer are ekkewe ra angang lon ena leeni. Aua fos ngeniir usun met ra pwapwaiti, äwewe chök, nöür kewe, imwer kewe, nöür kolak me ar angang. Lo, lo, lo, ra etiwakem usun chiener.” Carol a pwal apasa: “Lon eü fansoun aua pwal chuuriir, aua ereniir item me eis ika ifa iter. Aua apworausa ngeniir met aua kan föri ikena ie me tümünü pwe epwe chök mwoch äm pwoppworaus. Feil, feil, aua tongeni afalafal ngeniir.” Chon orur kewe ra fen lükülükür. Ekkoch leir ra fen etiwa ekkewe puk mi longolong woon Paipel, me ekkoch ra pwal pwapwaiti le käeö ewe enlet.

Pwäratä Fäiro lon Fansoun Weires

11, 12. Pwata sia silei pwe epwe torikich riäfföü lon ewe angangen afalafal, nge met sipwe föri?

11 Fän ekkoch, sipwe küna än aramas süfölüngaweitikich lupwen sia afalafal. Sia silei pwe epwe fis ei mettoch pun Jises a fen öüröüra nöün kewe chon käeö: “Are ra ariaföüüei, repwe pwal ariaföüükemi.” (Jon 15:20) Nge ese öch ach sipwe pwal süfölüngaweitir. Iwe, met sipwe föri? Ewe aposel Piter a makkeei: “Oupwe meniniti Kraist lon lelukemi, oupwe asamolu i, pun i ämi Samol. Oupwe molotä fansoun meinisin pwe oupwe pölüeni chokewe mi aisinikemi, pwe oupwe awewe ngeniir usun ewe apilükülük oua eäni, nge oupwe kapas ngeniir fän pwetete me menin.” (1 Pit. 3:15, 16) Ach pwäratä süföl fän mosonoson le pölüweni chokkewe mi esiitakich epwe äpwetetei letiper.​—Tait. 2:7, 8.

12 Sise tongeni mmolnetä me mwen ach sipwe küna esiit, pwe sipwe pölüweni lon eü napanap Kot epwe pwapwaiti? Ewer. Iei än Paul pesepes: “Ämi kapas epwe pwetete o apwapwai aramas, iwe, oupwe silei mine oupwe pölüeniöchü ngeni aramas meinisin.” (Kol. 4:6) Ika sia eörenalo le pwäppwäratä fäiro ngeni chon ach famili, chienach chon angang, me chon sopwuch kewe, sipwe tongeni mmolnetä ngeni met sipwe föri atun sipwe küna turunufas, nge epwe fichiiti Chon Kraist.​—Älleani Rom 12:17-21.

13. Apworausa ifa usun än emön pwäratä fäiro a äpwetetei letipen emön chon oput.

13 Ach pwäratä fäiro lon fansoun weires a tongeni uwaaöch. Äwewe chök, lon Japan, emön Chon Pwäratä Jiowa a küna esiit seni emön chon imw me nöün we wasöla. Ewe brother a pwäratä fäiro me lo seni ewe imw. A chüen sopwelo an afalafal lon ena leeni, nge a küna pwe nöün ewe chon imw we wasöla a chök nennengeni fetälin. Lupwen ewe brother a feilo ren, ewe mwän a erä: “Omusalo tipis. Inaamwo ika aua kapas pöchökkül ngonuk, nge ka chüen ekkemelimel. Met upwe föri pwe upwe pwal usum?” Ewe mwän a fokkun äpilükülüküngaw an epwe chüen pwapwasefäl pun a pöüt seni an angang me inan we a kerän mälo. Ewe brother a eis ika a mochen käeö Paipel, iwe, a etiwa. Ekiselo mwirin, ewe mwän a käkkäeö fän ruu lon eü wiik.

Ewe Sokkun Ämäärin Fäiro mi Mürinnö Seni Meinisin

14, 15. Ifa usun nöün Jiowa kewe chon angang loom ra äkkäiti nöür kewe?

14 Ekkewe sam me in mi fel ngeni Kot me loom ra tümünüöchü pwe nöür kewe repwe käeö fäiro lon imwer. Nengeni ifa usun Apraham me Isaak ra pwäratä fäiro lefiler lon ar fosfengen lon Keneses 22:7. A pwal pwälo pwe semen me inen Josef kewe ra fen äkkäitiöchü i. Lupwen a kalapus, a pwäratä fäiro pwal mwo nge ngeni chienan kewe chon kalapus. (Ken. 40:8, 14) Itiitin alon Josef ngeni Farao a pwäratä pwe a fen käeö ifa usun epwe fos ngeni emön mi watte wisan.​—Ken. 41:16, 33, 34.

15 Lon ewe Allük Engol Kot a ngeni chon Israel, a kapachelong ei allük: “Kopwe asamolu semom me inom, pwe ränin manauom repwe chomongola lon ewe fanü ngang ewe Samol mi Lapalap om Kot üpwe ngonuk.” (Eks. 20:12) Ekkewe nau repwe asamolu semer me iner ren ar pwäratä fäiro lon imwer. Nöün Jefta we föpwül a apwönüetä än seman we pwon mi weires pokiten a fokkun süföliti i.​—Souk. 11:35-40.

16-18. (a) Ifa usun sipwe äkkäiti semirit fäiro? (b) Ikkefa feiöchün ach äkkäiti semirit fäiro?

16 A fokkun lamot ach sipwe äkkäiti ekkewe semirit ar repwe silei fäiro. Ren ar repwe chiechiöch ngeni aramas lupwen ra wattetä, ekkewe kukkun repwe käeö ifa usun repwe etiwa wasöla, pölüweni fon, me möngö ngeni ekkewe ekkoch. Mi lamot sipwe älisiir le weweiti lamoten ar repwe kirekiröch ngeni ekkewe mi semwen me chinnap, älisi iir kewe mi wosochou, me repwe tirow mwen mesen aramas. Mi lamot repwe pwal silei lamoten ar repwe apasa seni letiper “kese mochen,” “kilisou,” “kete pwal äfänni,” “ua tongeni älisuk?,” me “omusalo ai tipis.”

17 Ach äiti semirit fäiro ese kon weires. Nge iei ewe mettoch mi lamot seni meinisin, sipwe isetiw eü leenien äppirü mi mürinnö ngeniir. Kurt, 25 ierin, a apasa ifa usun iir me pwiin kewe ülümön ra käeö fäiro: “Aua nennengeni me aüseling ngeni Mama me Papa ifa usun ra fos pwetete lefiler me mosonottam me föfför mürinnö ngeni ekkewe ekkoch. Lon ewe Kingdom Hall, Papa a kan paaniei ngeni ekkewe brother me sister mi mwukolo pwe epwe fos ngeniir mwen me mwirin ewe mwich. Ua rong an kapong ngeniir me küna an süfölitiir.” Kurt a pwal apasa: “Lo, lo, lo, ua äppirü än semei soun fäiro ngeni aramas. Sipwe pwäratä fäiro pokiten sia wesewesen mochen, nge esap fän echimw.”

18 Met epwe tongeni fis ika ekkewe sam me in ra äkkäiti nöür kewe ar repwe silei fäiro? Ekkewe semirit repwe tongeni chiechiöch me akkamwöchü ar kinamwe ngeni aramas. Lupwen ra määritä, epwe atufichiir le angangfengen me nöür pos me chiener kewe chon angang. Pwal och, ika ekkewe semirit ra pwäratä fäiro me silei minne mi pwüng, semer kewe me iner repwe pwapwa me lükülük woor.​—Älleani Än Salomon Fos 23:24, 25.

Fäiro a Asokkakichelo Seni Ekkewe Ekkoch

19, 20. Pwata sipwe tipeppos le äppirü Kot me Nöün we lon ar pwäratä fäiro?

19 Paul a makkeei: “Pokiten ämi nöün Kot mi achengicheng, oupwe fokun apirü i.” (Ef. 5:1) Ach äppirü Jiowa me Nöün we a riri ngeni ach apwönüetä än Paipel kewe kapasen emmwen, äwewe chök, met sia fen käeö lon ei lesen usun fäiro. Ika ina, sisap chök pwomweni le pwäratä fäiro fän iten ach sipwe küna feiöch seni aramas mi wis tekia are angei pisek.​—Juta 16.

20 Lon ekkeei ränin le sopwoloon än Setan nemenem mi ngaw, a fokkun achocho le amoielo än Jiowa emmwen usun fäiro. Nge esap sopwöch an sotun ataielo än ekkewe Chon Kraist mi enlet pwäratä fäiro. Amwo emön me emön leich epwe tipeppos le äppirü än Jiowa me Nöün we leenien äppirü usun fäiro. Iwe, ach kapas me föfför iteitan epwe sokkolo seni föfförün chokkewe mi filatä le süfölüngaw. Sipwe elingalo iten ach we Kot, Jiowa, ewe mi isetiw leenien äppirü mi unusöch usun fäiro me lukeato ekkewe mi letip wenechar ngeni ewe fel mi enlet.

[Footnote]

a Lon ekkoch fönü, ika sia kör ngeni emön mi watte senikich itan, sia pwäratä süfölüngaw, chilon chök ika a pwisin apasa pwe sia tongeni kör ngeni itan. Ina popun, chon Kraist repwe pwal süföliti ekkena sokkun eöreni.

En mi Chechchemeni?

• Met sia käeö seni än Jiowa me Nöün we pwäratä fäiro?

• Pwata ach kapong ngeni aramas epwe aitöchükich Chon Kraist?

• Ifa usun ach pwäratä fäiro a asopwöchü ach afalafal?

• Ifa wisen ekkewe sam me in lon ar asukula nöür kewe usun fäiro?

[Ekkewe Kapas Eis fan Iten ewe Lesen]

[Pwoor lon pekin taropwe 29]

 Poputääni Pworausfengen ren Om Emelimel

Chommong aramas ra pireir ar repwe poputä le fos ngeni emön rese sissilei. Iwe nge, pokiten Chon Pwäratä Jiowa ra tongei Kot me chon orur, ra achocho le käeö ifa usun repwe pwoppworaus ngeni aramas pwe repwe tongeni äiti ngeniir ewe enlet seni Paipel. Met epwe älisuk pwe kopwe lipwäköch le fos ngeni aramas?

Iei eü kapasen emmwen mi aüchea lon Filipai 2:4, a apasa: “Ousap chök ekieki en me an feiöch, nge oupwe pwal ekieki feiöchün chienemi.” Ekieki mwo ekkeei kapas sipwe äweweei: Ika oua chufengen me emön ousaamwo kükkünafengenikemi fän eü, emönna ina epwe ekieki pwe ese pwal sissileok. Iwe, met kopwe föri pwe emönna epwe meefi lükülüköch reom? Ka tongeni emelimel me kapong ngeni. Nge, mei pwal wor met kopwe tongeni föri.

Lupwen ka sotun fos ngeni emön, eli ka atai met a fen ekieki. Ika ka akkomw sotun pworaus woon met ka pwapwaiti nge kese fen ekieki met emönna a ekieki, eli esap mochen aüseling ngonuk. Ina popun, ika ka esilla met ena emön a ekieki, pwata kese fen poputääni om pworaus ngeni ren ena? Ina met Jises a föri lupwen a chuuri emön fefin ünükün ewe ito lon Samaria. (Jon 4:7-26) Ena fefin a ekieki an ufuf konik, ina popun Jises a fos ngeni usun konik. Mwirin, Jises a tongeni poputääni ar pworausfengen mi ämmeseik usun Kot.

[Ekkewe sasing lon pekin taropwe 28]

Ach äfänni aramas a tongeni atufichikich le afalafal ngeniir

[Sasing lon pekin taropwe 30]

Fäiro a fich fansoun meinisin