Kütten ewe Sokkun Emmwen mi Älillisöch
IKA ka kükkütta emmwen, mi fen kawor sokkopaten minen älillis ngonuk. Ena sokkun business a mwittir wakkattelo, ra kan föri minen ataween osupwangen aramas. Lon Iurop, Latin America, Japan, me Merika a fokkun möölo ekkewe puken amürinnölo manauen aramas. A pwal iteföülo ekkeei minen älillis mi kawor lon video, mwichen asukul, me prokram woon TV. A iteföülo pun a apöchökküla ewe ekiek pwe ka tongeni pwisin pwäkini om osukosuk nge kosap chüen kütta älillisin ekkewe tokter mi käeö föfförün aramas, sou-fön fän iten famili, are nouwisen lamalam.
Ei kapasen emmwen mi älillisöch? Ewer fän ekkoch, nge fän chommong ese älillisöch. Ina minne, eü alen tipatchem ach sipwe nengeni än ewe Paipel öüröür: “Eman mi wewemang a lükü mettoch meinisin, nge eman mi mirit a nenengeni ia epwe feila ie.”—Än Salomon Fos 14:15.
Ekkewe puken amürinnölo manauen aramas ra fokkun sokko seni ekkewe puk mi äiti aramas ar repwe silei och tufich ussun chök computer, accounting me käeö fosun eü fönü. Ekkeei puk ra älillisöch me mökükkün lap seni än emön epwe käeö ekkena tufich lon sukul. Nge ekkewe puken amürinnölo manauen aramas ussun choweän pekin business, pwüpwülü, emiritiin semirit, are öchüloon ekiek ra sokkolo. Lap ngeni ra pesei ar repwe eäni eü sokkun napanapen manau are apöchökküla och ekiek. Ina popun sipwe tipatchem le eis: ‘A feito seni iö ewe kapasen emmwen? A angei me ia an na käit?’
Esap iteitan ekkewe sou sile ra longuni ar ekiek woon ekkewe pisekin ännet seni met ra käeöfichi. Ekkoch ra awora ewe sokkun kapasen emmwen mi apwapwaai aramas. Ra silei pwe epwe watte winner pun aramas repwe mochen mööni ena sokkun puk. Ina popun, lon eü chök fönü ena sokkun business a winneni lap seni 8 billion chala iteiten ier!
Ifa Älillisöchün Ekkewe Puken Älillis?
Lupwen ka kütta emmwen seni ekkewe puken älillis, ka ekiekin küna ewe sokkun emmwen epwe älillisöch ngonuk. Iwe nge, fän ekkoch ese ffat are ese kon titchik ekkena emmwen. Äwewe chök, ena esin puk epwe erenuk: “Ika kopwe eäni ekiek mi mürinnö, kopwe sopwöch. Ese lifilifil met ka mochen ren moni, pöchökkülen inisum, are chiechiöch me ekkoch, kopwe chök angei ika ka eäni ekieköch.” Ena sokkun emmwen mi älillisöch ngonuk? A tongeni älisuk le pwäkini lichippüng, me met chök epwe fis lon manauom?
Äwewe chök, mi kon iteföülo ekkewe puk ussun ririin lefilen aramas me pwüpwülü. Nge mi älisi aramas ar repwe aüta ar famili mi pwapwa me lükülüköch? Esap fansoun meinisin a älisiir. Iei met alon ewe chon ätittina puken älillis, ussun makkeien emön sou mak pworausen tong mi föülo lon Latin America: “A äiti aramas ifa ussun repwe apöchökküla ar ririöch ngeni ekkoch me ämääraatä pwisin aücheaar.” Ewe sou makken ena puk a erä pwe ika ka chök nonnom lon eü sokkun riri mi chök okosukosuk iteitan, ka pwisin aweiresuk. Ena puk ussun itä a apöchökküla lamoten om kopwe pwisin kütta om kinamwe me pwapwa lap seni om kopwe esilla ewe osukosuk me achocho le pwäkini.
Pwüngün pwe epwe tongeni wor emmwen mi älillisöch lon ekkewe puken älillis. Nge, a tongeni pwal emmweningaüa aramas. Emön sou sile epwe uwawu an emmwen mi älillisöch woon eü itelap, nge mwirin a pwal uwawu an emmwen woon pwal eü itelap nge a fen angaüalo met a ekiekin amürinnölo. A mmen chommong ekkewe minen emmwen me ra pwal ü fengen, ina minne a weires än emön epwe filatä. Än iö emmwen kopwe tongeni lükülük woon? Pwisin eisinuk: “Ena kapasen emmwen a feito seni än aramas käeöfichi ewe pworaus, are pwisin chök meefien ewe sou mak nge esor
longolongan?” Kich mi tongeni unusen lükülük woon ewe sou mak, are met a fen makkeei a föri pokiten an mochen win are epwe iteüöch?Ewe Paipel a fen älillisöch seni loom tori ikenäi. A awora kapasen emmwen lon sokkopaten itelap mi lap seni met ekkewe puken älillis ra awora. A fen amwökütü fite million aramas ar repwe apwönüetä ei kapasen emmwen: “Letipemi me ekiekimi epwe fokun söfösefäl, oupwe fokun angei ewe manau mi fö.” (Efisus 4:23, 24) Ewe Paipel a emiritikich ren met a efisatä ach kewe osukosuk me äitikich ifa ussun sipwe pwäkini. Nge lap seni meinisin, a ngenikich ewe minen ammwöküt mi pöchökkül pwe sipwe föri minne mi pwüng. Ewe pworaus mwirin ei epwe äweweei ei mettoch.