Än Jiowa we Kapas A Manau

Menlapen Pworaus Seni ewe Puken Nehemia

ENGOL me ruu ier ra lo seni fisitään ekkewe amüchüloon pworaus lon ewe puken Paipel itan Esra. A arapoto “fansoun ewe kapas a towu pwe Jerusalem epwe kaüsefäl”—ewe mettoch mi esissinata poputän ewe fiik wiiken ier me mwen an epwe pwä ewe Messaia. (Taniel 9:24-27) Ewe puken Nehemia a uruwoni än nöün Kot kewe aramas ausefällietä tittin Jerusalem. Pworausan a fis ükükün 12 ier, seni 456 B.C.E tori ekiselo mwirin 443 B.C.E.

Kepina Nehemia a wisen makkei ei puk, eü pworaus mi amwaraar ussun än aramas kewe föfför fän tipeppwos fengen me ar unusen äpilükülük won Jiowa Kot a ätekiatä fel mi enlet. A affata ifa ussun Jiowa a ekkemmweni minne epwe fis fän iten än epwe pwönütä letipan we. Ina pwal pworausen emön sou emmwen mi pöchökkül me pwora. Ewe puken Nehemia a akkawora ekkoch lesen mi fokkun aüchea ngeni chon fel mi enlet meinisin ikenäi, “pün ewe kapasen Kot mi manau o manaman.”—Ipru 4:12.

“A TORI FANSOUN A WES KAUTAAN EWE TIT”

(Nehemia 1:1–6:19)

Nehemia a nonnom lon Susa, imwen ewe king, iwe, a angang ngeni King Artaksasta Longimanus, nge ina eü wis a alükülük ngeni. Lupwen a rongorong pworausen “osupwangen me itengaüen nöün kewe aramas, me pwal tatiuen titin Jerusalem, me kareloon asamalapen ewe tit,” Nehemia a fokkun letipechou. A siöngaü ngeni Kot fän iten emmwen. (Nehemia 1:3, 4) Mwirin och fansoun, ewe king a küna än Nehemia wololilen, iwe, a mut ngeni an epwe lo Jerusalem.

Mwirin an a tori Jerusalem, Nehemia a sachei titin ewe telinimw lepwin, me a pwäri ngeni ekkewe chon Jus an kokkot pwe epwe senisefällietä ewe tit. A poputä ewe angangen kaü. A pwal poputä an aramas u ngeni ewe angang. Iwe nge, fän emmwenien ewe meilap Nehemia mi pwora, “ewe tit a wesila.”—Nehemia 6:15.

Poluen Kapas Eis Seni Paipel

1:1; 2:1—Alleän “rüen ier” lon ekkeei ruu wokisin ra chök poputä seni eü chök fansoun? Ewer, a kapas ussun ewe rüween ierin mwüün Artaksasta ewe king. Iwe nge, ar älleäni ier lon ekkeei wokisin a sokkofesen. Uruwo a pwäratä pwe Artaksasta a poputä an nemenem lon 475 B.C.E. Pokiten ekkewe sou makken Papilon ra eöreni ar repwe älleäni ierin an ekkewe kingen Persia nemenem seni fän Nisan (March/​April) tori Nisan, mwuun Artaksasta a poputä fän Nisan 474 B.C.E. Ina minne, ewe rüween ierin nemenem Nehemia 2:1 a kapas ussun a poputä fän Nisan 455 B.C.E. Ewe maram Chislev (November/December) Nehemia 1:1 a kapas ussun a wewe ngeni Chislev lon ewe ier me mwan—456 B.C.E. Nehemia a erä pwe ena maram a pwal nom lon ewe rüween ierin an Artaksasta we nemenem. Neman, lon ena wokisin, a älleäni ekkewe ier seni le poputän nemenien ewe king. Are, Nehemia a älleäni fansoun me ren minne ekkewe chon Jus ikenäi ra eita ngeni eü ier lon fonuer na, ewe a poputä fän ewe maram Tishri (September/​October).  Ese lifilifil menni leir a föri, nge ewe kapas a towu pwe epwe kaüsefällita Jerusalem lon ewe ier 455 B.C.E.

4:17, 18—​Epwe ifa ussun emön mwän epwe föri ewe angangen kaüsefäl won efoch chök pöün? Ren chokkewe mi uwou mettoch mi chou, esor osukosuken. Atun repwe amwera oser, epwe mecheres ar repwe alöllöpökü ren efoch pöür, nge “won efoch ra amwöchü ar pisekin maun.” Iteiten emön me emön sou kaü mi angang won ruuofoch pöür “a rietä nöün ketilas lepekin lupwen an ses.” Ra mmonletä pwe repwe tongeni fiu ika chon oputer repwe töökiir.

5:7—​Met popun Nehemia a “apwüngü ekkewe aramas tekia me ekkewe nöüwis?” Ätekkewe ra atai Allükün Moses ren ar akkangei manauen ewe moni chiener kewe chon Jus ra liwinimmang seniir. (Lifitikos 25:36; Tuteronomi 23:19) Pwal eü, a kon watte winner. Ika repwe angei “eü-na-ipükü” iteiten maram, epwe löllö ngeni 12 percent iteiten ier. (Nehemia 5:11) A kirikiringaü ar achchou osen aramas mi fen riäfföü ren takises me nafangaüen möngö. Nehemia a etipisi ekkewe mi wöümmong ren ar ämwäälli Allükün Kot, a apwüngüür, fönör, me pwäratä ar kewe föfför-mwääl.

6:5—​Pokiten lap ngeni fansoun, aramas ra walong taropwe mi monomon lon eü pwotou mi appach, met popun Sanpalat a tinalo “echö taropwe ese appach” ngeni Nehemia? Eli Sanpalat a mochen pwärawu ekkewe tipimwaal ren an a tinirelo lon echö taropwe ese appach. Neman, a äneänei pwe epwe asonga Nehemia, pwe iwe epwe likitalo ewe angangen kaü me etto apwüngalo ewe pworaus. Are pwal eü, eli Sanpalat a ekieki pwe masouen ewe taropwe epwe eniuokkusu ekkewe chon Jus pwe repwe ukutiu seni ar angang. Iwe nge, Nehemia ese fangetä ren, iwe, a chök sopwelo lon ewe angang Kot a awisa ngeni i fän kinamwe.

Ekkewe Lesen Fän Itach:

1:4; 2:4; 4:4, 5. Lupwen epwe torikich fansoun weires are kefil mi chou, a lamot ach sipwe “iotek fansoun meinisin” me atipeeüfengenni ach kewe föfför me ekkewe kapasen emmwen seni an Jiowa we Kapas are an we mwicheich.​—Rom 12:12.

1:11–2:8; 4:4, 5, 15, 16; 6:16. Jiowa a pölüeni iotekin nöün kewe chon angang mi letipwenechar.​—Kölfel 86:6, 7.

1:4; 4:19, 20; 6:3, 15. Nehemia, i emön mwän mi tong, nge a pwal isetiu eü leenien äppirü mi mürinnö ren an pwora fän iten minne mi pwüng.

1:11–2:3 Nehemia ese äkkäewin pwapwaiti wisan we mi aüchea, wisen ukkuwei än ewe king kap. Nge a pwapwaiti an epwe äfeffeitäi fel mi enlet. Ach fel ngeni Jiowa me mettoch meinisin mi apöchökkülatä ena fel esap itä nampa eü lon manauach me populapen ach pwapwa?

2:4-8. Jiowa a amwökütü Artaksasta an epwe mut ngeni Nehemia an epwe sai me aüsefällietä titin Jerusalem. “Leluken emön king a nom lepoun ewe Samol mi Lapalap.  A emmwenifetalei ussun chök än afetala eü chanpupu ia a mochen afetalala ie,” ina alon An Salomon Fos 21:1.

3:5, 27. Sisap ekieki pwe ekkewe angangen pau sia föfföri fän iten fel mi enlet a kon tekisosson, ussun chök ekkewe “aramas tekia” lein ekkewe chon Tekoa resap pomwe ngeni pöür ewe angang nöür souemwen a awisa ngeniir. Iwe nge, sipwe äppirü ekkewe aramas kisikis lein chon Tekoa ra tipemecheres le föfföri angang ese pwal lifilifil met sokkun.

3:10, 23, 28-30. Ekkoch ra tongeni mwöküt ngeni ikewe ese naföch chon afalafala ewe Mwu ie, nge a lap me leich sia apöchökkulätä fel mi enlet lon pukun leeniach. Sia tongeni föri ena ren ach älisatä kaütään ekkoch Kingdom Hall, älisi ir mi osupwang pokiten kitetter are taifun, nge akkaewin, ren ach fiffiti ewe angangen afalafala ewe Mwu.

4:14. Lupwen aramas ra u ngeni ach angang, sipwe pwal tongeni pworaiti niuokkus ren ach chechemeni “ewe Samol mi tekia, aramas ra niuokkusiti.”

5:14-19. Kepina Nehemia a isetiu eü leenien äppirü mi mürinnö ngeni ekkewe chon Kraist elter ren an tipetekison, fangafangöch, me mirit. Inaamwo ika a tinikken le apwönüetä än Kot we Allük, nge ese samoluni aramas fän iten pwisin winnan. Iwe nge, a lolileniesini ekkewe mi osupwang me woungau. Ren an pwäratä kisaseu, Nehemia a isetiu eü leenien äppirü mi mürinnö fän iten nöün Kot kewe chon angang meinisin.

“AI KOT, KOPWE CHECHEMENIEI O AFEIÖCHÜEI.”

(Nehemia 7:1–13:31)

Lupwen ewe tittin Jerusalem a wes le ses, Nehemia a pwal försefälli ekkewe asamalap me akkota pwe ewe telinimw epwe lükülüköch. A pwal makkei iteiten aramas lon tettelin uruwoor. Ekkewe aramas meinisin ra mwichefengen “lon ewe leni mi amassawa mwen ewe Asamalapen Koluk.” Esra ewe samol-fel a älleäni än Moses we puken Allük, iwe, Nehemia me ekkewe chon Lifai ra aweweei ewe Allük ngeni ekkewe aramas. (Nehemia 8:1) Ar käeö ussun ewe Fetellapen Likächoch a efisi ar föri ena fetellap ren pwapwa.

Ekkewe aramasen Israel ra pwal mwichefengen, me ra pwääratä ar kewe tipis me än ar kewe lewo föfföringaü, iwe, ekkewe chon Lifai ra achema ngeniir ussun an Kot kewe föfför ngeni Israel. Ekkewe aramas ra pwon fän akapel pwe repwe “apwönueta an Kot we Allük.” (Nehemia 9:1, 2; 10:29) Pokiten mi chüen chokisikis ir mi nonnom lon Jerusalem, ra üttüt won emön seni iteiten engol aramas pwe repwe etilong me nomolo lon ena telinimw. Mwirin, lupwen ra meseik le föri efinünen ewe tittin Jerusalem, “aramas ra rongorong me toau än chon Jerusalem pwapwa.” (Nehemia 12:43) Engol me ruu ier mwirin an we wareiti Jerusalem, Nehemia a lo seni Jerusalem pwe epwe liwiniti wisan kewe ngeni Artaksasta. Ekiselo mwirin, föfför mi limengaü a änifelong lein ekkewe chon Jus. Lupwen Nehemia a liwiniti Jerusalem, a pwisin apwüngalo. Ren pwisin i, a tingor fän tipetekison: “Ai Kot, kopwe chechemeniei o afeiöchüei.”​—Nehemia 13:31.

Pölüen Kapas Eis seni Paipel:

7:6-67​—Met popun a sokkolo än Nehemia eiteita emön me emön chokkewe mi eti Serupapel le liwiniti Jerusalem seni än Esra? (Esra 2:1-65) Meni a ina  ussun pün Esra me Nehemia ra eiteita aramas seni ekkoch puken uruwo mi sokkofesen. Awewe chök, eli chochon ir mi rechister pwe repwe liwinlo a sokko seni ir mi wesewesen liwinlo. Pwal eü, ra sokkofesen pün eli ese ffat ngeni ekkoch leir ar lewo me loom, nge mwirin, ra küna. Iwe nge, ir me ruu ekkena pworaus ra tipeeüfengen won ei mettoch: iteiten ekkewe aramas mi liwinsefäl seni ar oolo ükükün 42,360, nge nöür kewe chon angang me chon köl rese allealong lon ei iteit.

10:34​—Met popun a wor wisen ekkewe aramas ar repwe uwato amwüch? Ese mak lon an Moses we Allük pwe repwe asoresini amwüch. A chök popu seni ar osupwang. A lamot chommong amwüch fän iten ekkewe asor repwe kek won ewe rongen asor. Neman, ese naföch ekkewe chon Nethinim, sap ir chon Israel nge ra angang lon ewe imwen fel. Ina popun, ra üttüt won iö epwe uwato amwüch pwe epwe naföch iteitan.

13:6, footnote​—Ifa ukukun ttamen ewe fansoun Nehemia ese nonnom lon Jerusalem? Ewe Paipel a chök erä “mürin eü fansoun” are “le muchuloon ekkewe rän,” Nehemia a tingorei ewe king mumutään än epwe liwinlo Jerusalem. Ina minne, ese fokkun tufich ach sipwe silei ukukun ttamen ewe fansoun ese nonnom. Iwe nge, lupwen a liwinlo Jerusalem, Nehemia a küna pwe ekkewe aramas rese ngeni ekkewe samol fel wiser, me rese pwal pinini ewe ränin sapat. Chommong ra pwülüeni ekkewe fin ekis, me nöür kewe rese eäni fosun Jus. Eli a langattam ewe fansoun Nehemia ese nonnom pwe epwe ina me ukukun ngaüoloon nonnomur.

13:25, 28​—Lukun an ‘apwüngü’ ekkewe chon Jus mi nimärämärsefäl, met Nehemia a pwal föri? Nehemia a ‘anümamauer,’ ren an ereniir ekkewe kapasen kapwüng ngeniir lon an Kot we Allük. A ‘wichi’ ekkoch leir, neman ren an allükü pwe repwe küna kapwüng. Ren asisilen an songeitir, a ‘ütti meten mokurer’. A pwal asüelo nöün Eliasip ewe souasor mi lap, a pwülüweni emön föpwül nöün Sanpalat ewe re Pethoron.

Ekkewe Lesen Fän Itach:

8:8. Kich chon asukula aramas an Kot we Kapas, sia kan ‘aweweei pwe aramas ra tongeni weweiti’ ren ach anewenewaöchü me menlapei me awewefichi ekkewe wokisin lon Paipel, pwe epwe ffatafatöch ifa ussun ach sipwe apwonureta.

8:10. “Ewe pwapwa seni Jiowa” a popu seni ach mefi me pwäkini ach osupwang lon pekin ngün me pwal seni ach apwonueta kapasen emmwen seni Kot. A ifa me watten lamoten ach sipwe kaeofichi ewe Paipel, fiffiti an chon Kraist kewe mwich, me tinikken le fiffiti ewe angangen afalafala ewe Mwu me föralo chon kaeo!

11:2. An emön likitalo alemwirian me mwokutulong lon Jerusalem a wewe ngeni an epwe mönatiu liwinin an mwokut me likitalo ekkoch pisekin. Ir kewe mi tipemecheres le föri ena ra tipeeü ngeni ar repwe pennukuolo pwisin letiper. Kich sipwe pwal pwäratä ena sokkun lapalapöch ren ach akkawora alillisöch fän iten aramas lon ekkewe mwichelap me met kan.

12:31, 38, 40-42.Sipwe tongeni mwareiti Jiowa me pwäratä ach kilisou ngeni ren ach kökköl. Sipwe fokkun köl ren unusen letipach lon ach kewe mwich.

13:4-31. Sisap fokkun mut ngeni tongen moni me pisek, foffor mi pworongau, me chon rikilo ar repwe aingaüa manauach.

13:22. Nehemia a miritiiti pwe epwe atittin mwen mesen Kot. Sipwe pwal weweiti pwe mei wor wisach seni Jiowa, nge sipwe chosa ren.

A Lamot Chapür än Jiowa Feiöch!

“Are ewe Samol mi Lapalap esap aüetä ewe imw, a solap än ekkewe chon aüetä angang.” (Kölfel 127:1) A ifa me watten murinnöön an ewe puken Nehemia pwäratä enletin ekkena kapas!

A ffatöch ewe lesen fän asengesich. Ika sia mochen sopwöch lon mettoch meinisin minne sipwe föfföri, a lamot chapür an Jiowa feiöch. Sipwe itä ekieki pwe Jiowa epwe efeiöchükich ika sise akkomwa fel mi enlet lon manauach? Ussun chök Nehemia, epwe nampa eü lon manauach ach fel ngeni Jiowa me ach afeffeitai.

[Sasing lon pekin taropwe 28]

“Leluken emön king a nom le pöün ewe Samol mi Lapalap”

[Sasing lon pekin taropwe 29]

Nehemia​—emön mwän mi apwönüetä än angang me pwal letip-pwotete—a etto Jerusalem

[Sasing lon pekin taropwe 30]

Ka silei ifa ussun om kopwe ‘aweweei an Kot Kapas’ pwe aramas repwe tongeni weweiti?