Long ol yia we oli pas, ol sekiuriti blong epot we oli stap jekem ol samting we ol man oli karem, oli faenemaot samwe 50 milian samting we i tabu blong man i karem i go long plen. Long yia 2011 nomo ol sekiuriti oli karemaot 1,200 masket, blong ol man oli no karem i go insaed long plen. Plante long ol man ya we oli karem ol masket ya, oli talem se oli foget se oli stap karem masket.

Ol man we oli wok long ofis blong edukesen oli putum wan smol masin (we oli kolem electronic chip) long ol yunifom blong ol pikinini, blong mekem se ol pikinini ya oli no save mekem eskius blong no kam long skul. Taem wan pikinini i kasem skul, smol masin ya i sanem wan teks mesej long papa no mama blong hem, blong talemaot. Mo sipos hem let blong 20 minit: masin ya i sanem wan narafala mesej blong talemaot.

Stamba jos long kantri blong Nowei, hemia Luteran Jos. Be naoia i finis. Palamen blong Nowei i vot se jos ya bambae i no moa stamba jos blong kantri. From samting ya, jos i no moa gat paoa long gavman. Hemia fastaem we oli mekem samting olsem.

Ol man blong stadi, oli askem kwestin long ol man we oli wok long Jek Ripablik. Bighaf blong ol man ya oli talem se taem oli stap spel, oli no save spel gud, from we oli mas ansa long ol man we oltaem oli ring, oli sanem imel, no oli sanem teks mesej long olgeta from wok. Be smol haf nomo blong ol man ya oli harem se oli no kaen, taem oli no stap ansa kwiktaem.

Long ol 20 yia we i pas, kakae blong ol man India i kam antap klosap 50 pesen, from we graon blong olgeta i givim plante kakae. Mo oli hivimap 71 milian tan blong raes mo wit. Nating se i olsem, plante long ol man India oli faenem i had yet blong kasem kakae. Hemia from we samwe 40 pesen blong ol man India nomo oli kasem kakae. Tu bigfala problem we i mekem se ol man ya oli sot long kakae, hemia kruked fasin mo fasin blong westem kakae.